Huojuttaako Suomen politiikkaa sosiaalisen median palvelu, jota käyttää vain 13 prosenttia kansasta? - Mielipide | HS.fi

Huojuttaako Suomen politiikkaa sosiaalisen median palvelu, jota käyttää vain 13 prosenttia kansasta?

Suomalaisista 87 prosenttia ei tarvitse Pyllytärtä, Päivän Byrokraattia eikä muita Twitterin ilmaisia sisällöntuottajia.

14.3. 2:00 | Päivitetty 14.3. 6:59

”Tämä Twitter on mielenkiintoinen. Senhän toi presidentti Donald Trump, ja sitä pidettiin paheena. Nyt kun Trump on kadonnut, niin siitä on tullut hyve.”

Näin sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö viime viikolla Ilta-Sanomille viitaten siihen, että Trump käytti ehkä ensimmäisenä suurvaltajohtajana yhdysvaltalaisen Twitter-pörssiyhtiön tarjoamaa palvelua jopa ensisijaisena kommunikaatiovälineenään.

Kysyttäessä ”Twitter-politikoinnin” merkityksestä Suomen ulkopolitiikkaan (koska presidentin lisäksi esimerkiksi pääministeri twiittaa ulkopolitiikasta), Niinistö totesi, että ”ei tässä nyt mitään korvaamattomia vahinkoja ole syntynyt”.

Twitter vaikuttaa myös sisäpolitiikkaan. Kokoomuslähteet kertoivat HS:lle viime viikolla, että puolueen pormestariehdokkaaksi lupautunut Kirsi Piha ”joutui blokkaamaan satoja sosiaalisen median tilejä”, kun häntä oikeistolaisemmat vastustajat hyökkäsivät osin alatyylisesti. Se saattoi osaltaan vaikuttaa Pihan luopumiseen ja Juhana Vartiaisen nousemiseen kokoomuksen pormestariehdokkaaksi.

Pelkässä Twitterissä aivan mainitun laajuista hyökkäilyä ei näyttäisi olleen, mutta on isompiakin sosiaalisen median palveluita, kuten Facebook.

Isompiensa tavoin Twitter-yhtiö on ohjelmoinut sisältöjen näkyvyyttä niin, että ärsytyskynnyksen ylittäneet ja siksi runsasta kommentointia aiheuttaneet sisällöt korostuvat. Viime eduskuntavaaleissa eniten näkyvyyttä sai perussuomalaisten ja vasemmistoliiton Facebook-viestintä, tutkijat totesivat.

Twitter yrittää hieman siistiytyä, mutta se on rakennettu suosimaan tunnekuohuja aiheuttavia hauskuuksia ja ilkeyksiä asiapuheen sijasta. Osa poliitikoista käyttää tätä hyväkseen karnevalistisesti vaikkapa popcorn-emojeilla tai poliitikkojen Twitter-intoon itseironisesti suhtautuvilla laulunäytteillä.

Jos seurattavat tilit valitsee taitavasti, hyviä uutislähteitä ja mukavia keskustelusaarekkeita löytyy Twitteristäkin. Vastakkainasetteluja suosivaa ohjelmointia voi myös kiertää vaihtamalla ”suosituimmat twiitit” -asetuksen ”uusimmat twiitit” -asetukseksi alustan oikeasta yläkulmasta. Se rauhoittaa näkymää.

Väliin voi toki jäädä somekohuja ja eipäs–juupas-väittelyjä, jos sellaiset kiinnostavat. Kunnes algoritmi palauttaa ”suosituimmat twiitit” asetukseksi, kuten aika ajoin käy. Tässäkin Twitter seuraa Facebookia.

Twitter oli pitkään luuseriyhtiö. Se pääsi vasta kolme vuotta sitten ensimmäistä kertaa voitolle, mutta on yhä pikkutekijä Googleen ja Facebookiin verrattuna.

Yhdysvalloissa vain 15 prosenttia kansasta saa uutisia Twitteristä. Sillä on merkitystä lähinnä poliitikkojen ja median ”keskinäisenä kaikukammiona”, kuten professori Philip M. Napoli muistutti HS-haastattelussa.

Suomessakaan pelkillä twiiteillä ei voi viestiä kovin laajasti, jos perinteinen media ei nosta twiittejä uutisiksi. Jos jokainen presidentti Niinistön noin 260 000 Twitter-seuraajasta lukisi hänen twiittinsä, hän tavoittaisi vain alle viisi prosenttia suomalaisista. Pääministeri Sanna Marinin (sd) osuus jäisi alle neljän prosentin.

Uudelleentwiittaukset auttavat, mutta usein käyttäjät selaavat läpi vain ne twiitit, jotka pikaselailulla silmiin juuri sillä hetkellä osuvat. Todellinen näkyvyys on seuraajamäärää selvästi vaatimattomampaa.

Suomessa Twitteriä käyttää Tilastokeskuksen mukaan vain 13 prosenttia 16–89-vuotiaista. Se on vain kolmannes Facebookin omistaman Instagramin suomalaiskäyttäjistä. Itse Facebookin käyttäjiä on 58 prosenttia suomalaisista.

Suomalaista verkkomediaa, kuten verkkolehtiä ja televisioyhtiöiden uutissivuja, lukee 85 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista, ja päälle tulevat vielä printtiversioiden lukijat.

Jos haluat viestillesi suuren yleisön, se saattaa onnistua perinteisen suomalaismedian keskustelupalstoilla Twitteriä paremmin. Parhaiden suomalaismedioiden moderointi suodattaa myös alatyyliä ja vihapuhetta paremmin kuin Twitter-yhtiö.

Kun siis kohkaat Twitterissä tai seuraat muiden kohkaamista, muista, että 87 prosenttia suomalaisista elää työ- ja vapaa-aikansa ihan ilman Twitter-hahmoja, kuten Pyllytärtä, Aleksis Sappikiveä ja Päivän Byrokraattia – ja ilman huippupoliitikkojemme twiittejä.

Kirjoittaja on HS:n kulttuuritoimittaja.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide