Sote-uudistus ei saa vaarantaa järjestöjen matalan kynnyksen toimintaa - Mielipide | HS.fi

Sote-uudistus ei saa vaarantaa järjestöjen matalan kynnyksen toimintaa

Järjestöt auttavat kustannustehokkaasti, kun tarvitaan ihmisten omia voimavaroja vahvistavia toimintamalleja.

15.3. 2:00

Viimeistään koronaviruskriisi on osoittanut, että huomattava osa ihmisistä tarvitsee helposti saavutettavaa apua ja tukea, jota sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat. Nyt nämä toiminnot ovat uhattuina, sillä on epäselvää, onko niiden rahoitus tulevaisuudessa kuntien vai hyvinvointialueiden vastuulla.

Järjestöt auttavat kustannustehokkaasti, kun tarvitaan ihmisten omia voimavaroja vahvistavia toimintamalleja, mutta ei vielä – tai enää – raskaampia palveluita.

Näitä toimintoja ovat muun muassa päivätoimintakeskukset eri ryhmille, perhekahvilat, kriisikeskukset, klubitalot, tyttöjen ja poikien talot sekä nuorten turvatalot. Nämä toiminnot tavoittavat ja tukevat päivittäin kymmeniätuhansia ihmisiä. Koronaepidemian aikana tukea tarjotaan myös digitaalisesti.

Pelkona on, että kuntien säästöpaineet kohdistuvat näihin ihmisten arkea lähellä oleviin, matalan kynnyksen toimintoihin. Tämä siitä huolimatta, että sote-uudistuksessa painopiste pyritään siirtämään ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Hallituksen esitys velvoittaa tulevat hyvinvointialueet tiiviiseen yhteistyöhön järjestöjen ja kuntien kanssa.

Muutosvaiheessa riskinä kuitenkin on, että kenellekään ei ole vastuuta järjestöjen rahoituksen jatkosta, mikä pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että ihmiset jäävät ilman kansalaisjärjestöjen helposti saatavilla olevaa tukea toiminnan loppuessa.

Järjestöjen matalan kynnyksen toimintaa on pitkään kehitetty tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa, ja kunnat ohjaavat ihmisiä päivittäin järjestöjen toiminnan piiriin.

Hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen pitäisi nyt mahdollisimman nopeasti koota alueellisia neuvottelukuntia ja luoda kokonaiskuva yhteistyön jatkumisesta.

On myös ratkaistava, miten tätä nykyä eri tahojen yhteistyönä rahoitetut toiminnat turvataan jatkossa ja mikä on kunnan ja hyvinvointialueiden rooli toiminnan edellytysten turvaamisessa. Näin varmistetaan, että järjestöjen tarjoama toiminta ja ennaltaehkäisevä varhainen tuki ovat osa palvelukokonaisuutta, ja ihmiset saavat tarvitsemansa avun.

Koronapandemian aiheuttamien yhteiskunnallisten muutosten aikana tuen takaaminen yhdenvertaisesti kaikille vaatii erityisen vahvaa tahtoa ja panostusta monialaiseen yhteistyöhön julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen kesken.

Leena Suurpää

Nuorten turvatalotoiminnan

johtaja, Suomen Punainen Risti

Marja Vuorinen

kehittämispäällikkö,Sininauhaliitto

Elisa Lipponen

asiantuntija, Kumaja, Uudenmaan sote-järjestöjen kumppanuusverkosto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide