Kaupunkien pitää ottaa energiamuutos omiin käsiinsä - Mielipide | HS.fi

Kaupunkien pitää ottaa energiamuutos omiin käsiinsä

Helsingin järjestämä kilpailu avasi lämmöntuotantoon uuden näkymän: tulevaisuuden järjestelmä joustaa ja siinä on monta toimijaa.

15.3. 2:00 | Päivitetty 15.3. 6:59

Helsinki haluaa olla maailman johtavia kaupunkeja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Energia­järjestelmä on taistelun ytimessä, sillä lämmityksen päästöt edustavat yli puolta kaupungin päästöistä.

Kivihiilen korvaavat investoinnit lukitsevat päästöt ja lämmitysjärjestelmän logiikan useiksi vuosikymmeniksi. Siksi päätökset on tehtävä huolella. Helsinki on maailman pohjoisimpia pääkaupunkeja. Se, miten kaupunkimme lämpiää, on paitsi kasvava ilmastokysymys myös merkittävä kilpailukyky- ja huoltovarmuuskysymys. Ratkaisujemme tulee olla kokonais­valtaisesti kestäviä.

Kaukolämpöjärjestelmä syntyi sähkön tuotannosta aiheutuvan hukkalämmön hyödyntämiseksi. Helsingissä yli 90 prosenttia kiinteistöistä on liittyneenä kaukolämpöverkkoon. Aikoinaan hyvin tehokkaan yhteistuotannon perusta on nyt murenemassa. Kaikesta polttamisesta on tullut ilmastohaaste, ja samalla tuulivoima on lyönyt itsensä läpi markkinoilla halvimpana sähkön tuotantomuotona.

Helsinki käynnisti vuosi sitten Helsinki Energy Challenge -kilpailun, joka syntyi epäuskosta sen aikaiseen yleiseen ajatteluun: ei voi olla totta, että menneen maailman teknologiat määrittävät ratkaisumme pitkälle tulevaisuuteen. Vielä muutama vuosi sitten hiilen ykköskorvaajana markkinoitu biomassa olisi Helsingin volyymit huomioiden muun muassa näkynyt erittäin kielteisesti koko Suomen hiili­nieluissa. Halusimme haastaa koko maailman miettimään, miten kaupungin voi lämmittää modernisti siten, että voimme olla nyt tehtävistä ratkaisuista ylpeitä vielä vuosikymmentenkin päästä.

Kilpailuun saapui yli 250 ehdotusta 35 maasta. Näistä kymmenen kiinnostavinta nostettiin jatkotyöstöön.

Energiamurros on valtava ja usealla eri tasolla tapahtuva systeeminen siirtymä. Oletuksemme ei siten ollut, että kilpailusta löytyisi yksi hopealuoti, joka ratkaisisi koko pelin. Saimme kuitenkin laajan ratkaisuehdotusten kokoelman, joka lisää ymmärrystämme murroksen syvyydestä. Kilpailun opeista on hyötyä muillekin kaupungeille ympäri maailmaa.

Kilpailu osoitti, että tulevaisuuden lämmitysjärjestelmän tulee olla moneen suuntaan joustava. Lämmitys sähköistyy, ja tuotannon vaihtelut kasvavat. Tulevaisuudessa kysyntäjouston, optimointiratkaisujen ja lämmön varastoinnin merkitys lisääntyy. Uusia teknologioita myös kehittyy kaiken aikaa. Siksi investointien porrastaminen on tärkeää.

Energiantuotannon päästöjä on pystyttävä nopeasti pienentämään jo nyt saatavilla olevilla keinoilla, mutta samalla on varmistettava, että järjestelmästä rakennetaan niin muuntojoustava, että uusille ratkaisuille pystytään tekemään tilaa nopeasti.

Yksittäisten pelinappuloiden sijasta joudumme pohtimaan koko pelilaudan vaihtamista. Tulevaisuuden lämmitysjärjestelmä koostuu useista toimijoista, osaratkaisuista ja -komponenteista, jotka on optimoitu toimimaan yhteen. Erilaiset teollisen mittakaavan lämpöpumput ovat tulevaisuuden ratkaisujen keskiössä. Keskisyvä maalämpö mahdollistaa alueelliset maalämpöverkot, ja matalassa lämpötilassa operoiva kaukolämpöverkko taas helpottaa uusien tekniikoiden käyttöönottoa. Lisäksi erilaiset lämmön käytön optimointiin keskittyvät palvelut lisääntyvät. Jo nyt yksittäiset taloyhtiöt toteuttavat omia maalämpöratkaisujaan, jotka tulevaisuudessa voivat olla osa kaksisuuntaista kaukolämpöä.

Tällainen järjestelmä haastaa perinteistä toimintatapaa: tulevaisuuden mallissa toimijoita on paljon. Intressien yhteen sovittaminen vaatii toimintamallien tuuletusta.

Kaupunkien tulee ottaa murroksen edistäminen omiin käsiinsä ja edesauttaa päätöksillään siirtymää kohti kestävää lämmitysjärjestelmää. Helsinki Energy Challenge -kilpailun idea oli etsiä pitkän aikavälin vastuullisia ratkaisuja. Ilman sen oppeja Helsinki olisi saattanut energiaratkaisuissaan tehdä vääriä investointeja, jotka olisivat ohjanneet kaupungin ilmastotaistelussa huonolle polulle.

Jan Vapaavuori

Kirjoittaja on Helsingin pormestari (kok).

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide