Entinen pääministeri Paavo Lipponen kirjoitti, että Postitalon ja arkkitehti Eliel Saarisen suunnitteleman Rautatieaseman väliin ei sovi minkäänlainen rakennus (HS Mielipide 11.3.).
Lipponen perusteli väitettään epäjohdonmukaisesti. Saarinen itse esitti alusta alkaen korkeaa rakennusta nykyisen Vltavan rakennuksen paikalle. Lopulta hän päätyi ehdottamaan täysimittaista korttelia sekä piirtämänsä aseman länsisiiven purkua keskustaan sopimattomana.
Tämän jälkeen lähes kaikki paikkaa suunnitelleet arkkitehdit ovat olleet Saarisen linjoilla, tosin maltillisemmin ilman asemasiiven purkua.
Lipponen pitää Elielinaukion rakennussuunnitelmia ”ahneusvimmana”. Ajatus on ideologinen ja vanhentunut eikä tue tervettä ja kestävää kaupunkirakennetta. Autio monumentaalikeskusta ei ole tätä päivää missään. Lipposen ehdottama rakennuskielto jatkaa menneisyyden tuhlailevaa maankäyttöä, esimerkkinä Töölönlahden vuosikymmeniä kestänyt, keskustakilpailuun (1986) perustunut epäonnistunut rakentaminen.
Lipponen ehdotti yleisiä suunnittelukilpailuja parannukseksi nykymenolle.
Helsingin Sanomissa (Kaupunki 12.3.) esiteltiin erilaiset huipputoimistojen suunnitelmat Elielinaukion rakentamisesta. Pinta-alaltaan pienin Eliel-niminen ehdotus ja sitä lähes neljä kertaa suurempi Klyyga-niminen ehdotus näyttäytyvät ilmakuvissa yhtä väljinä tai ahdettuina. Suurempi ehdotus luo paikalle palvelutarjontaa ja vilkkautta katutasoon ja sitä kautta myös puuttuvaa sosiaalista kontrollia ympäri vuorokauden.
Elielinaukion lopullinen muoto ei selviä kerralla. Monimutkaisessa kilpailussa erilaiset ratkaisut ja niiden vertailu avaavat mahdollisuuksia tilanteen uudenlaiseen ymmärtämiseen. Tärkeintä on nyt löytää kehityskelpoisin perusratkaisu.
Lipponen murehti, että Suomen maine arkkitehtuurin suurvaltana on Helsingin hankkeiden takia vaarassa. Ajanmukaistettu Elielinaukio kuitenkin elävöittää Helsingin keskustaa ja lisää sen vetovoimaa kaikista näkökulmista.
Kai Wartiainen
kaupunkirakentamisen professori, Tukholma/Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
