Kielten opiskelun monipuolistaminen vaatii pitkäjänteisyyttä - Mielipide | HS.fi

Kielten opiskelun monipuolistaminen vaatii pitkäjänteisyyttä

Harvinaisempien kielten opetuksen tarjontaa voidaan lisätä kouluissa hyödyntämällä koronavirusajan oppeja digi- ja etäopetuksesta.

26.3. 2:00

Nuorten kansainvälistyminen ei enää etene luonnonvoiman lailla. Kielten opiskelu on yksipuolistunut, ja opiskelijavaihto kiinnostaa aiempaa vähemmän.

Nämä merkit olivat ilmassa jo ennen koronaviruspandemiaa, joka sulki rajat, keskeytti matkustelun ja käänsi katseet sisäänpäin.

Helsingin Sanomat uutisoi laajasti siitä, että muiden kielten kuin englannin opiskelu on romahtanut kouluissa (HS 21.3.). Laskeva trendi on pitkä, ja sen vuoksi viime hallituskaudella käynnistettiin kielten opetuksen uusi tuleminen. Ensimmäinen askel oli, kun kielten oppiminen aikaistettiin alkamaan jo ensimmäisellä luokalla koko Suomessa. Uudistuksen vaikutukset näemme vasta myöhemmin.

Pienillä lapsilla on paras herkkyys oppia vieraita kieliä. Seuraavina askeleina tulisi lisätä päiväkotien ja esiopetuksen kielikylpyjä ja kieliin tutustumista.

Harvinaisempien kielten opetuksen tarjontaa voidaan lisätä kouluissa hyödyntämällä koronavirusajan oppeja digi- ja etäopetuksesta. On huolestuttavaa, että meillä on monia isojakin kuntia, joissa A2-kieltä ei edes tarjota eikä oppilailla ole mahdollisuutta muuhun kuin ruotsin ja englannin opiskeluun alakoulun aikana.

Jos A2 eli toinen vieras kieli tulisi tarjolle kaikissa kunnissa ja jo kolmannella luokalla, yhä useampi perhe ”uskaltaisi” valita aloituskieleksi muun kuin englannin.

Kuntiin tarvitaan kieli- ja kansainvälisyysohjelmat, joissa rakennetaan selkeitä kielipolkuja ja -jatkumoita, jotta oppiminen ei katkea koulutusasteelta toiselle siirryttäessä.

Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavaihto tulisi moninkertaistaa nykyisestä. Tähän Euroopan unionin uusi, laajempi Erasmus-ohjelma antaa välineitä. Kaikkiin korkeakouluopintoihin tulisi sisällyttää opiskelijavaihto- ja kansainvälistymisjakso joko ulkomailla tai digitaalisten kanavien kautta.

Lisäksi ehdotamme, että ylioppilastutkintoon tulisi suullisen kielitaidon kokeet, mikä tukisi käytännön kielitaidon kehitystä.

Koulun tärkeimpiä tehtäviä on avartaa näköaloja. Mahdollisuus oppia kieliä ja tutkia maailmaa on oltava ihan jokaisen lapsen ja nuoren ulottuvilla perhetaustasta riippumatta.

Sanni Grahn-Laasonen

kansanedustaja (kok), entinen opetusministeri, Forssa

Laura Rissanen

johtaja, Sivistystyönantajat

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide