Yhteistyö sähköisen asioinnin helpottamiseksi Pohjoismaiden ja Baltian välillä on aktiivista - Mielipide | HS.fi

Yhteistyö sähköisen asioinnin helpottamiseksi Pohjoismaiden ja Baltian välillä on aktiivista

Yhteen toimivat tunnistusjärjestelmät ovat vain yksi osa rajat ylittävän asioinnin kokonaisuutta.

26.3. 2:00

Pohjoismaiden ja Baltian välinen digitalisaatioyhteistyö on aktiivista ja sillä on valtioneuvoston tuki. Markus Lyyra Pohjola-Nordenista kirjoitti (HS Mielipide 23.3.), että yhteispohjoismaista sähköistä asiointia pitää helpottaa. Hän viittasi Nordic Baltic eID -yhteistyöhön eli Nobid-hankkeeseen ja kirjoitti, että projektin alkuperäinen aikaraja on päättynyt ja tavoitteet ovat saavuttamatta. Nobid-hanke ja hyvä yhteistyö kuitenkin jatkuvat.

Pohjoismaiden ja Baltian ministerit hyväksyivät viime lokakuussa Digital North 2.0 -julistuksen, joka asettaa tavoitteita yhteistyölle seuraaville vuosille. Yhteistyön tavoitteena on muun muassa edistää rajat ylittävää sähköistä asiointia. Pohjoismaiden digitalisaatioasioiden ministerineuvosto hyväksyi maaliskuussa vuosille 2021–2024 tiekartan, joka sisältää Nobid-jatkohankkeen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä, jolla esimerkiksi sujuvoitettaisiin opiskeluun ja työntekoon toisessa maassa liittyvien asioiden hoitamista. Yhteistyölle on suunnattu ministerineuvoston rahoitusta, jolla katetaan hankkeen peruskuluja.

Nobid-yhteistyön keskeisenä periaatteena on ollut edistää yhteentoimivuutta Pohjoismaiden ja Baltian sähköisten tunnistusratkaisujen välillä. Tämä on toteutettu tukeutuen sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (eIDAS-asetus).

Pohjoismaissa ja Baltiassa tilanne asetuksen mukaisista tunnistusvälineistä vaihtelee vielä maakohtaisesti. Suomessa toteutetaan asetuksen mukainen ratkaisu rajat ylittävään tunnistamiseen valtiovarainministeriön asettamassa digitaalisen henkilöllisyyden hankkeessa. Käyttöönotto ajoittuisi vuosille 2022–2023. Hanke tuo helpotusta suomalaisten mahdollisuuksiin asioida rajat ylittäen toisen maan sähköisissä palveluissa.

Yhteen toimivat tunnistusjärjestelmät ovat vain yksi osa rajat ylittävän asioinnin kokonaisuutta. Kaikille Pohjoismaille yhteinen haaste liittyy viranomaisprosesseihin, jotka ovat vuosikymmenten aikana rakentuneet sen oletuksen varaan, että ihminen voidaan aina yksilöidä kansallisella henkilötunnuksella. Suomessakin vain harva sähköinen asiointipalvelu kykenee käsittelemään muiden maiden henkilötunnuksia. Näitä kysymyksiä selvitetään valtiovarainministeriön asettamassa henkilötunnuksen uudistamisen hankkeessa. Sen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa ulkomaalaisten entistä joustavampi rekisteröinti väestötietojärjestelmään ja heille näin suomalaisen henkilötunnuksen saaminen.

Lyyra toi esiin, että Norjassa opiskelupaikan hakuprosessissa pystytään käsittelemään virolaista digitaalista identiteettiä. Suomessakin on vastaavia toteutuksia: esimerkiksi Helsingin seudun liikenne (HSL) on toteuttanut palveluihinsa vastaavan viranomaisprosessin.

Yhteistyö Pohjoismaiden ja Baltian asiantuntijoiden ja viranomaisten välillä on käytännön työskentelyä, kokemusten jakamista sekä parhaiden ratkaisujen etsimistä. Viime vuonna hankkeessa muun muassa toteutettiin selvitys sähköisen allekirjoituksen hyödyntämisen esteistä ja mahdollisuuksista.

Maria Nikkilä

tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö

Katja Väänänen

erityisasiantuntija

valtiovarainministeriö

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide