Rokotekritiikki kumpuaa epäluottamuksesta - Mielipide | HS.fi

Rokotekritiikki kumpuaa epäluottamuksesta

Rokotekriittisiä yhdistää usein kokemus siitä, ettei ole tullut huolineen kuulluksi. Siksi kritiikki kannattaa ottaa vakavasti.

27.3. 2:00

Rokotteisiin liittyvä kritiikki on Suomessa melko marginaalinen ilmiö. Lapsista vain noin prosentti on kokonaan rokottamattomia, ja valtaosa suomalaisista suhtautuu rokotuksiin myönteisesti. Koronaviruspandemian vuoksi kiinnostus kriittisten asenteiden taustoihin on kuitenkin kasvanut, sillä kyselyjen perusteella osa suomalaisista epäröi koronavirusrokotteen ottamista.

Toisin kuin usein ajatellaan, arkisessa rokote-epäröinnissä tai kritiikissä ei yleensä ole kyse salaliittoteorioihin uskomisesta vaan luottamuksen puutteesta. Tutkimustiedon perusteella moni rokotteita kritisoiva ei luota terveysviranomaisiin eikä lääketeollisuuteen. Epäluottamus kohdistuu erityisesti instituutioihin ja niiden käytäntöihin. Rokotekriitikot esimerkiksi vaativat lääketeollisuuden rokotetutkimukselta parempaa läpinäkyvyyttä ja epäilevät lääkeyhtiöiden julkaisevan valikoituja tutkimustuloksia. He myös kritisoivat terveysviranomaisten ja terveydenhuollon toimijoiden sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen.

Suomessa osa epäluottamuksesta juontuu kymmenen vuoden takaisesta sikainfluenssapandemiasta. Silloin käytössä olleeseen Pandemrix-rokotteeseen liittyneet narkolepsia­tapaukset olivat monelle alkusysäys rokotteiden kyseenalaistamiselle.

Sikainfluenssapandemian jälkeen terveysviranomaisten toiminnasta tehtiin kymmeniä kanteluita oikeuskanslerinvirastoon. Oikeuskanslerin vuoden 2011 päätöksen mukaan tutkimusrahoituksen saaminen lääkeyhtiöiltä oli voinut antaa aihetta epäluuloon viranomaistoiminnan puolueettomuudesta. Lisäksi oikeuskansleri totesi vuonna 2019, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puolueettomuutta tulisi vahvistaa erottamalla lääkeyhtiöiden rahoittama rokotetutkimus ja rokotteiden hankintaa koskevien päätösten valmistelu ja päätöksenteko selvemmin toisistaan.

Viranomaistoiminnan lisäksi rokotekriittisten epäluottamus suuntautuu terveydenhuollon instituutioihin ja ammattilaisten toimintaan. Tällöin epäluottamus herää etenkin tilanteissa, joissa terveydenhuollon työntekijät sivuuttavat potilaiden rokotteisiin liittyviä huolia. Ammattilaiset tarvitsevatkin ajantasaista tietoa rokotekriittisyydestä, tukea erilaisten asiakkaiden kanssa toimimiseen sekä riittävät resurssit.

Rokotekriitikot myös pelkäävät rokotuksiin liittyvien poliittisten toimien kaventavan yksilöiden oikeuksia omaan kehoonsa ja terveyttä koskeviin valintoihin.

Rokotekritiikkiä on tärkeää kuunnella turvautumatta liian helppoihin selityksiin sen syistä. Salaliittoteorioihin keskittyminen johtaa helposti pintapuoliseen kauhisteluun ja arkisen rokote-epäröinnin tarpeettomaan leimaamiseen, mikä polarisoi keskustelua. Rokotteita kritisoivia on eri koulutustasoilla ja eri poliittisissa ja maailmankatsomuksellisissa liikkeissä. Yhdistävänä tekijänä on usein puuttuva kokemus kuulluksi tulemisesta, osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista. Tutkimalla rokotteisiin liittyviä huolia ja kritiikkiä voidaan selvittää, millaisia arvoja, näkemyksiä ja tarpeita ilmiön taustalla on.

Rokotteiden ottaminen on Suomessa pitkään perustunut vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen viranomaisia kohtaan. Yhteiskunnallista luottamusta ei voi rakentaa pakottaen. Sen sijaan, kuten ruotsalainen filosofi Jessica Nihlén Fahlquist toteaa, luottamus rokotteisiin on seurausta onnistuneesta ja eettisesti perustellusta kansanterveystoiminnasta.

Epätosiin väittämiin ja vääristyneeseen tietoon perustuvien väitteiden oikominen julkisessa keskustelussa on tärkeää. Luottamuksen menettämistä voidaan kuitenkin ehkäistä ennen kaikkea avoimen, maltillisen dialogin sekä läpinäkyvän tieteen, päätöksenteon ja viranomaistoiminnan kautta. Rokotteisiin liittyvä kritiikki kannattaa ottaa vakavasti ja pyrkiä tarkasti selvittämään, mihin yhteiskunnallisiin toimijoihin tai käytäntöihin epäluottamus kohdistuu. Näin epäluottamuksen syvenemistä voidaan ehkäistä.

Johanna Nurmi ja Pia Vuolanto

Nurmi on sosiaalitieteiden yliopisto-opettaja Turun yliopistossa, ja Vuolanto johtaa EU-tutkimuskonsortiota rokote-epäröinnistä. Kirjoittajat johtavat lääketiedekriittisyyttä tarkastelevaa Terveys, tieto ja asiantuntijuus -hanketta.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide