Helsingin koulutusleikkaukset osuvat kipeästi lapsiin ja nuoriin - Mielipide | HS.fi

Helsingin koulutusleikkaukset osuvat kipeästi lapsiin ja nuoriin

Oppimateriaaleista ja muista hankinnoista joudutaan säästämään rajusti.

28.3. 2:00

Helsingin koulujen johtokunnissa on käsitelty viime päivinä budjettien käyttösuunnitelmia. Ne ovat herättäneet huolta ja tyrmistystä ympäri kaupunkia.

Helsinki tekee vahvaa tulosta. Äskettäin uutisoitiin, että kaupungin talous oli vuonna 2020 puoli miljardia euroa ylijäämäinen. Samaan aikaan kouluissa on pohdittu, miten niissä selvitään pienentyneillä budjeteilla.

Muutama esimerkki: Maunulan ala-asteen koulussa, Malmin peruskoulussa ja Puistolanraitilla opetusryhmät kasvavat, ja joissakin kouluissa luokkia joudutaan yhdistämään. Puistolanraitilla ryhmäkoot kasvavat 20 oppilaasta 25:een, ja siellä joudutaan luopumaan myös esimerkiksi resurssiopettajasta. Puistolan peruskoulussa joudutaan luopumaan kahdesta opettajasta ja suuresta osasta samanaikaisopetusta. Yhtenäiskoulun erityisen tuen oppilaat joutuvat syksystä lähtien tulemaan toimeen 1,5 erityisopettajalla 2,5 sijasta. Erityisopettajaresurssin pieneneminen on pois myös muilta erityistä tukea tarvitsevilta lapsilta.

Oppimateriaaleista ja muista hankinnoista, kuten soittimista ja kalusteista, joudutaan säästämään rajusti. Joissakin kouluissa rahaa ei ole edes pakollisiin oppikirjoihin.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johto on ilmoittanut, että pienentyneet budjetit johtuvat rahoitusmallin muutoksesta. Sen sanotaan suosivan suuria kouluja ja rokottavan pieniä. Tämä on ongelma, sillä rahoitusmalli eriarvoistaa lapsia sen mukaan, minkä kokoista koulua he käyvät. Kun tämä vinouma on myös tiedetty ennalta, rahoitusmalli ei ole yhdenvertaisuuslain mukainen.

Suuri vaikutus koulujen budjetteihin on kuitenkin myös kaupunginvaltuuston viime syksynä tekemillä koulutusleikkauksilla. Esimerkiksi Maunulassa uusi rahoitusmalli ei rokota budjettia lainkaan, mikäli oppilasmäärä kasvaa ennusteen mukaan, mutta koulutusleikkaukset syövät rahoituksesta 92 000 euroa ja ovat näin syy esimerkiksi ryhmäkokojen kasvattamiseen, luokkien yhdistämiseen ja hankintojen jäädyttämiseen.

Kouluilla on perusopetuslain asettama velvollisuus antaa oppilaille tukea juuri sen verran ja juuri silloin, kun he sitä tarvitsevat. Nyt voimassa olevat leikkaukset voivat johtaa tilanteeseen, jossa koulut eivät pysty tätä lakisääteistä velvoitetta täyttämään. Tämä on erityisen tuhoisaa koronaviruskriisin aikana, jona oppimisvaje ja tuen tarve ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti.

Koronaviruskriisi on osunut erityisen kipeästi lapsiin ja nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa. Tätä taustaa vasten on irvokasta, että johtokunnissa ympäri Helsingin joudutaan hyväksymään koulujen äärimmäisen niukkoja budjetteja.

Lapset ja nuoret tarvitsevat juuri nyt ylimääräisiä turvallisia aikuisia, pysyvyyttä ja erityisen hyvin resursoitua opetusta. Tiedämme, mitä seurauksia 1990-luvun lamasta on ollut kokonaisille sukupolville. Niitä virheitä ei saa nyt toistaa.

Maija Kallis

Puistolanraitin ala-aste

Meri Valkama

Maunulan ala-asteen koulu

Sanna Valtonen

Yhtenäiskoulu

johtokuntien puheenjohtajia

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide