Kunnan vetovoimalla on väliä - Mielipide | HS.fi

Kunnan vetovoimalla on väliä

Voisiko hyvään elämään tiivistyä kunnan olemassaolon tarkoitus?

28.3. 2:00 | Päivitetty 28.3. 10:25

Hyvä elämä. Voisiko siihen tiivistyä kunnaksi kutsutun paikallisen julkishallinnon yksikön olemassaolon tarkoitus?

Siinäkö se on – kunnan idea?

Syntymäkotikuntani Pohjois-Suomessa näyttää valjastaneen juuri hyvän elämän elämisen iskulauseekseen. Katettakin lupaukselle on: kunta on äskettäin muun muassa käynnistänyt pilottihankkeen, jossa ostetaan säännöllistä seuraa yksinäisille vanhuksille. Hiihtolatujen kuntoakin pääsee nyt seuraamaan ihan reaaliajassa.

Suomen Kuvalehti (19.3.) listasi vastikään maan kunnat elinvoiman, väestön ja talouden perusteella. Vertailu osoitti taas, kuinka kirjava kuntakenttä on lähtökohdiltaan. Koko ja sijainti ratkaisevat paljon.

Suuri yllätys ei ole se, että kuntavertailun kärkeen nousivat Kauniainen, Sipoo, Helsinki ja Espoo. Jakolinja kulkee yhä idän ja lännen välillä, kuin Pähkinäsaaren rauhan rajaa myötäillen. Hännänhuippuja ovat Itä-Suomen muuttotappiokunnat.

Kuva kuntien näkymistä täydentyy, kun tarkasteluun ottaa asuntolainoittaja Hypon tuoreen asuntomarkkinaluokittelun. Manner-Suomen kunnista vain kaksitoista ylsi A-luokkaan. Valioita olivat suurimmat yli­opistokaupungit ja niiden naapurit.

Muuttoa harkitsevalle luokitus tarjoaa ennusteen siitä, saako nyt ostettavasta asunnosta omansa joskus takaisin.

Kesäkuussa valittavien kuntapäättäjien tehtävä on vaikea. Suuri osa maata kärvis­telee ikääntyvän väestön ja heikkenevän huoltosuhteen kanssa. Vetovoima-alueilla taas on omat kasvukipunsa, kun palvelujen tarjonta ei pysy väestönkasvun perässä. Asuinkustannusten erot kärjistyvät, ja so­siaalinen koheesio järkkyy.

Kunnan roolikin on murroksessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen on määrä siirtyä uudesti nimettyjen maakuntien vastuulle, kun sote-uudistus saadaan toteutukseen.

Heikoimmassa hapessa oleville kunnille uudistus voi merkitä jatkoaikaa. Samalla koko kuntakenttä joutuu kuitenkin päivittämään tarkoituksensa.

Kasvua ja vaurautta kuvaavien lukujen sijaan voi korostua ihmisten oma kokemus asumisen ja elämisen laadusta. Muutos voi olla mahdollisuus kirkastaa kunnan ideaa. Koronavirusaika uudenlaisine etätyönäkymineen saattaa sekin olla tuhannen taalan paikka, kun väljyyttä hakevat perheet ulottavat katseensa kauemmas keskuksista.

Tässä ajassa kunnan vetovoimalla on väliä. Ja hyvä elämä voi olla ihan osuva sotettomankin kunnan ideaksi.

Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide