Vaativan sijaishuollon haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja - Mielipide | HS.fi

Vaativan sijaishuollon haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja

Valta-osa teini-iässä sijoitetuista lapsista tarvitsee monialaista vaativaa sijaishuoltoa, joka vastaa muun muassa vahvasti traumatisoituneiden, päihteitä käyttävien ja aggressiivisesti käyttäytyvien nuorten tarpeisiin.

29.3. 2:00

Lastensuojelun sijaishuolto ylittää uutiskynnyksen ikävien tapahtumien kautta. Vuosia jatkuneet ongelmat ja rakenteelliset puutteet herättävät kiinnostusta harvemmin.

Jäävuoren huipun väistäminen käynnistää lastensuojelutyöllekin tutun kaavan: lähdetään sammuttamaan tulipaloja ja haetaan nopeita ratkaisuja. Sijaishuollon haasteet ovat kuitenkin sellaisia, ettei niihin ole yksinkertaisia, nopeita eikä halpoja ratkaisuja. Selvityksistä ja lukuisista toimenpide-ehdotuksista huolimatta lastensuojelun palvelujärjestelmän ongelmia ei ole saatu korjattua.

Valta-osa teini-iässä sijoitetuista lapsista tarvitsee monialaista vaativaa sijaishuoltoa, joka vastaa muun muassa vahvasti traumatisoituneiden, päihteitä käyttävien ja aggressiivisesti käyttäytyvien nuorten tarpeisiin. Laitoshoidon arkeen kuuluu myös rajoitustoimenpiteiden toteuttaminen. Valtion koulukodeissa tehtiin vuoden 2020 aikana yli 3 500 rajoittamistoimenpidepäätöstä lasten turvallisuuden varmistamiseksi.

Vaativa tehtävä edellyttää vankan osaamisen lisäksi myös toimintaedellytysten turvaamista muun muassa lainsäädäntömuutoksin.

Samalla tavalla kuin vaativan sijaishuollon tarpeessa olevat lapset tarvitsevat tukea ja turvallisia rakenteita ympärilleen, myös sijaishuoltoa järjestävät ja tarjoavat tahot tarvitsevat monialaista tukea ja yhteistyötä.

Avointa keskustelua tarvitaan myös sijaishuollon tilanteista, joissa työntekijät joutuvat uhatuiksi, pahoinpidellyiksi tai suunnitellun väkivallan kohteiksi. Valtion koulukodeissa oli vuonna 2020 yli 450 kriittistä tilannetta. Vastuun pallottelun sijaan tarvitaan ratkaisujen hakemista aidosti yhdessä.

Toimivien käytäntöjen ja rakenteiden kehittämisen tärkeä perusta on tieto. Lasten kokemustieto ja ammattilaisten asiantuntemus täydentävät toisiaan. Tutkimustietoa tarvitaan rajoitustoimenpiteiden käytön lisäksi sijaishuollon laadusta ja vaikuttavuudesta. Realistisen tietoon perustuvan kokonaiskuvan ja yhteisen tahtotilan muodostamisen lisäksi haasteisiin vastaaminen vaatii resurssien pitkäjänteistä kohdentamista tilanteen parantamiseksi.

Kaisa Lepola

johtaja, valtion lastensuojeluyksiköt

Pia Eriksson

erikoistutkija, lastensuojelun osaamiskeskittymä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide