Sähköinenkin pienlentokone on edelleen pienlentokone - Mielipide | HS.fi

Sähköinenkin pienlentokone on edelleen pienlentokone

Lentämisen sähköistyminen voi vielä mullistaa kaupunkien logistiikkaa. Pienkonekenttien kautta se ei kuitenkaan tapahdu.

29.3. 2:00

Sähköisen lentämisen tuloa on ennustettu jo pitkään (HS 11.3.2020). Tällä hetkellä EU:ssa on markkinoilla yksi lentokäyttöön hyväksytty sähkö­lentokone. Kaksipaikkaisella Pipistrel Velis Electrolla voi lentää enimmillään noin 50 minuutin matkoja.

Tampereen yliopiston ilmailualan professori Stephen Wright on vakuuttunut, että yli neljän matkustajan sähkölentokoneet ovat todellisuutta alle viidessä vuodessa.

Akkujen painon vuoksi sähköinen lentäminen tapahtuisi ainakin aluksi pienlentokoneilla. Tästä on herännyt kysymys, tekikö Helsinki virheen sulkiessaan Malmin lentokentän. On maalailtu ajatusta pienkonekentistä tulevaisuuden liikenteen solmukohtina, joiden kautta Helsinkiin pääsisi maakunnista pienkoneilla nopeasti ja hiilineutraalisti.

Vilkaisu mittakaavaan osoittaa, ettei ajatus toimi. Viiden minuutin laskeutumisväleillä kymmenen matkustajan pienkoneet voisivat tuoda Malmille 120 matkustajaa tunnissa. Vertailun vuoksi: yhdessä Intercity-junassa on 500–600 matkustajapaikkaa. Pienlentokentän merkitys liikennejärjestelmän kokonaisuudelle on siis olematon.

Entäpä matkanopeus? Lentokone on junaa nopeampi, mutta kokonaismatka-aikaa venyttävät vaihdot molemmilla kentillä ja turvatarkastukset. Juna vie keskustasta keskustaan.

Sähkölentokoneiden odotettavissa oleva toimintasäde olisi muutamia satoja kilometrejä. Näillä etäisyyksillä kenttien kautta kulkeva pienlentäminen ei ole niin paljon vaihtoehtoja nopeampaa, että se nousisi houkuttelevaksi vaihtoehdoksi kuin poikkeustilanteissa, sähköistä tai ei.

Jos pääkaupunkiseudun yhteyksiä muualle Etelä-Suomeen halutaan parantaa, oikea ratkaisu ovat nopeammat junat, eivät pienkoneet.

Pienilmailun sähköistyminen voi silti mullistaa vielä paljonkin. Jo Helsingin yleiskaavan liitteenä olevassa Automaattisen liikenteen metropolivisiossa pohditaan, voisivatko dronet kuljettaa tavaraa kaupungissa. Tähän tarvittaisiin korttelikohtaisia laskeutumisalustoja.

Raporttia laatimassa ollut tulevaisuudentutkija Risto Linturi uskoo roottorilennokkien kuljettavan tulevaisuudessa ihmisiä jopa 200 kilometrin etäisyyksillä.

Hurjalta kuulostava visio vertautuisi kuitenkin enemmän lentäviin autoihin kuin lentokoneisiin. Matkustaja kun lentäisi lähes ovelta ovelle, kiertämättä lentokentän kautta.

Kirjoittaja on HS:n tiedetoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide