Suomen tai ruotsin kielen taito on avain kotoutumiseen - Mielipide | HS.fi

Suomen tai ruotsin kielen taito on avain kotoutumiseen

Maassamme ei ole vieläkään tehty päätöksiä, joilla todella edistetään kielen oppimista täysimääräisesti.

31.3. 2:00

Kieli on yksi tärkeimmistä taidoistamme. Oikeus sanoa, kirjoittaa, kommentoida ja kommunikoida tekee meistä näkyviä ja hyväksyttyjä.

Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus on laajentunut merkittävästi. Monissa tutkimuksissa on todettu, että suomen tai ruotsin kielen (S2) taito on avain kotoutumiseen, työllistymiseen ja pärjäämiseen yhteiskunnassamme.

Vaikka tutkimusta on paljon, vieläkään ei ole tehty päätöksiä, joilla todella edistetään kielen oppimista täysimääräisesti. Kielellistä rikkautta hyödynnetään myös liian vähän.

Epäkohtia on muun muassa seuraavissa asioissa: Perusopetukseen valmistava opetus ei ole oppilaalle lakiin kirjattu oikeus. Riippuu kuntapäättäjistä, järjestetäänkö sitä ollenkaan, tai millaisin käytäntein sitä tehdään. Nykyisin käytänteet ovat hyvin kirjavia. Opettajana toimitaan hyvin vaihtelevilla koulutuksilla, koska valmistavan opetuksen opettajan kelpoisuus on määrittämättä.

Valmistava opetus on tärkeässä asemassa opetuskielen perustaitojen oppimisessa ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumisessa. Valmistava opetus on siis erittäin tärkeä osa oppilaan koulunkäynnin perustaa.

S2-oppimäärän opetusjärjestelyt vaihtelevat laajasti. Tutkimuksen mukaan hyvin harvat oppilaat osallistuivat S2-tunneille kolme tai neljä kertaa viikossa. Tämä olisi kuitenkin järkevää kielen kehityksen tukemiseksi. Erittäin huolestuttavaa on, että viidesosa kielitaidon alimmilla tasoilla olevista oppilaista ei ole erillisen S2-opetuksen piirissä, vaikka valtio rahoittaisikin opetusta kuusi vuotta.

Oman äidinkielen oppiminen on olennaista ajattelun kehittymiselle ja pohja opiskelutaidoille. Kaksi- tai monikieliset lapset ja nuoret menestyvät paremmin opinnoissaan, kun he saavat oman äidinkielen opetusta. Oman äidinkielen opetukseen osallistuu kuitenkin vain noin puolet monikielisistä oppilaista. Oman äidinkielen opetukseen pitäisi olla oikeus varhaiskasvatuksesta toisen asteen loppuun.

Opettajat ovat merkittävin yksittäinen tekijä siinä, miten lapset ja nuoret hyötyvät opetuksesta. Siksi opettajien laadukas koulutus on tärkeä tekijä oppilaiden oppimistuloksiin vaikuttajana.

Opetustyö kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisissa kouluissa edellyttää yhtenäisempää lainsäädäntöä opettajien kelpoisuusehtojen, opetusjärjestelyiden ja ryhmäkokojen osalta. Päättäjien tulee edistää yhdenvertaisempia koulutus- ja kotoutumismahdollisuuksia, joista on hyötyä koko yhteiskunnalle.

Päivi Lyhykäinen

erityisasiantuntija, OAJ

Jenni Alisaari

erikoistutkija, Turun yliopisto, puheenjohtaja, Suomenopettajat ry

Maija Yli-Jokipii

yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide