Salaliittoteoriat toistavat noitavainoista tuttua ajatuskulkua - Mielipide | HS.fi

Salaliittoteoriat toistavat noitavainoista tuttua ajatuskulkua

Harhainen kuva todellisuudesta on ollut tavallinen ilmiö läpi vuosisatojen, ja sen todistaminen vääräksi on aina yhtä vaikeaa.

2.4. 2:00 | Päivitetty 2.4. 7:09

Yhdysvalloissa monet kieltäytyvät yhä hyväksymästä Joe Bidenin voittoa marraskuun presidentinvaaleissa. Salaliittoteoriat ja Qanonin kaltaiset liikkeet vaikuttavat miljoonien ihmisten ajatteluun kaikissa länsimaissa.

Harhainen kuva todellisuudesta on tavallinen ilmiö myös historiassa, ja sen vuoksi ihmiset ovat kiihottuneet sairaalloisiin tekoihin. Näin kävi esimerkiksi noitavainoissa, kun todellisuudesta esitettiin käsittämättömiä tulkintoja. Todistuksissa ja jopa vapaaehtoisissa tunnustuksissa kerrottiin asioista, jotka ovat yksinkertaisesti mahdottomia. Kukaan ei lentänyt luudalla minnekään.

Noitavainot ovat avain salaliittoteorioiden ja vääristyneen todellisuuden tulkintaan. Vastaväitteiden esittäminen salaliittoteorioille on yhtä hyödytöntä kuin joskus puolustautuminen noitaoikeudenkäynnissä. Jos noidalta väitetysti takavarikoitua noitasalvaa ei enää löytynytkään näytöksi oikeudenkäynnissä, se johtui vain siitä, että paholainen oli hävittänyt todisteen.

Uskottiin, että paholainen suojeli liittolaisiaan. Sen vuoksi noitavainojen tutkinnassa oli käytettävä tavallista kovempia menetelmiä, kuten kidutusta. Poikkeamista tutkinnan normaalikäytännöstä perusteltiin sillä, että pahojen voimien liitto oli käynyt kristikuntaa vastaan, eikä taistelu ollut voitettavissa tavallisin keinoin.

Kiistely todisteista on yleensä hyödytöntä. Moni presidentinvaaleissa Donald Trumpia äänestäneistä uskoo lujasti väitteisiin vaalivilpistä, vaikka sitä ei ole näytetty toteen. Siitä, että todisteet eivät ole tulleet esiin, syytetään presidentti Joe Bidenia ja tämän liittolaisia.

Salaliittoteoriat ovat ennenkin olleet vallanpitäjien ja vallan tavoittelijoiden toisiaan vastaan käyttämiä aseita. Tämä korostuu tilanteessa, jossa muutoinkin luodaan valeuutisia.

Ennen sosiaalista mediaa ja globaalia tiedonvälitystä hidas tiedonkulku sammutti useimmat joukkosuggestion ilmiöt alkuunsa. Oppineiden ja vallanpitäjien ei muutenkaan tarvinnut yleensä välittää niistä, sillä eliitin ja rahvaan maailmat olivat erillään.

Aina esivalta ei halunnutkaan rajoittaa tällaista liikehdintää. Kirkonmiehille sopi se, että kansanjoukot vaelsivat kiihkeän hurmoksen vallassa, joskus jopa kumarrellen ja ryömien, katsomaan verta vuotavia puuristejä, Neitsyt Marian kuvia ja muita ihmeitä, joita olivat näkevinään.

Länsimaissa luottamus poliittiseen järjestelmään ja koulutukseen sekä tiedotusvälineiden korkea taso varjelivat pitkään pahimmilta salaliittoteorioiden ylilyönneiltä. Nykyään ilmiöt, jotka aikaisemmin jäivät tavallisesti vähälle huomiolle, saavat kanavansa ainakin sosiaalisessa mediassa ja saattavat levitä maailmanlaajuisiksi.

Salaliittoteoriat perustuvat ehdottomiin totuuksiin. Uskonnon totuuksien epäily katsottiin lähes aina salaliitoksi oikeaa uskontoa vastaan. Neuvostoliitossa salaliittosyytöksistä tuli poliittisen johdon arkinen työkalu.

Salaliittoteorioihin liittyykin usein uskonnollinen tai aatteellinen fanatismi. Salaliittoteorioita syntyy koko ajan, mutta vain jotkin niistä kasvavat näkyviksi voimiksi, jotka voivat aiheuttaa poliittisen kaaoksen.

Tältä kaaokselta suojaa vain riippumaton, lainsäädäntöä johdonmukaisesti soveltava oikeuslaitos. Noitavainot olivat pahimpia siellä, missä oikeusjärjestelmä toimi heikosti.

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta koostui sadoista liki itsenäisistä ruhtinaskunnista, ja oikeussäännökset vaihtelivat niiden välillä. Kaikissa ruhtinaskunnissa ei ollut ylempää oikeusastetta, ja ruhtinaan oma toiminta vaikutti suuresti päätöksiin.

Useimmat aikalaiset elivät silti tavallista elämää ja pitivät pään kylmänä. Suuri enemmistö oppineista ei koskaan puolustanut noitateorioita.

Noitateorioita ei hylätty siksi, että oppineet todistivat ne vääriksi. Ajan mittaan nekin oppineet, joita noitavainojen lietsominen oli aiemmin inspiroinut, menettivät mielenkiintonsa aiheeseen.

Oppineet alkoivat puhua muista asioista, kuten tähtien liikkeistä ja ihmisen verenkiertojärjestelmästä.

Marko Nenonen

Kirjoittaja on noitavainoja tutkinut yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide