Yksipuolinen kuva työelämästä on suuri syy opiskelijoiden uupumiseen - Mielipide | HS.fi

Yksipuolinen kuva työelämästä on suuri syy opiskelijoiden uupumiseen

Monella opiskelijalla on työelämästä mustavalkoinen, yksilökeskeinen mielikuva. Työelämässä ei kuitenkaan tarvitse pärjätä yksin.

2.4. 15:00

Suomi tarvitsee kipeästi uusia koulutettuja osaajia. Yritysten kansainvälistyminen ja uusien kasvuyritysten syntyminen vaativat uutta luovaa osaamista. Myös julkinen sektori kaipaa koulutettuja digitaalisen yhteiskunnan taitajia.

Edessä siintää mahdollisuuksia, ellemme hukkaa niitä. Yksi merkittävä uhka suomalaisen huippuosaamisen tulevaisuudelle on opiskelijoiden uupuminen. Kelan tilastot kertovat karua tarinaa: uupuminen yhä nuoremmalla iällä on kehitys, joka on saatava pysähtymään.

Suuri syy opiskelijoiden uupumiseen on heidän yksipuolinen mielikuvansa työelämästä. Käsitykset työelämän itseohjautuvuudesta, menestyksestä ja yksin puurtamisesta ovat liian mustavalkoisia. Havaintojemme mukaan monet opiskelijat tulkitsevat itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen tarkoittavan yksin pärjäämistä. Työelämässä ei kuitenkaan tarvitse pärjätä yksin. Päinvastoin, se edellyttää yhä enemmän sosiaalisia taitoja. Huippuosaaminen syntyy usein ryhmissä ja yhteisöissä.

Taustalla kaikuu vahvana suomalainen yksin pärjäämisen kulttuuri, jota vahvistaa ylioppilaskirjoitusten ja pääsykokeiden tapa korostaa yksilösuorituksia menestyksen mittareina. Myös erilaiset listaukset työelämän ”huippuosaajista” mediassa korostavat yksilökeskeistä mielikuvaa.

Terve ja luova työelämä ei toimi näin. Työn tekemisessä ja huippuosaamisessa ei ole kyse suoritusten perässä juoksemisesta. Terveessä työkulttuurissa on kyllä numeroita ja mittareita, mutta ne ovat työkaluja jonkin merkityksellisen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Moni opiskelija kuvittelee, että työelämässä pärjää virittämällä huippuunsa oman suorituksena. Menestys ei kuitenkaan löydy opiskelu- ja urheilusuoritusten tai unen seuraamisesta älylaitteiden avulla. Mitä monimutkaisemmaksi työtehtävät muuttuvat, sitä harvemmin niistä on mahdollista selviytyä yksin. Merkittävä este työuralla etenemiselle voikin olla kyvyttömyys pyytää apua ja toimia osana yhteisöä.

Nuorille olisi opiskeluissaan elintärkeä kiinnittää huomiota yksilöosaamisen vastapainoksi työelämään myös kulttuurillisesti. Näkymää voidaan luoda esimerkiksi erilaisten mentorointiohjelmien kautta sekä valmentamalla työelämätaitoja ennakkoon.

Opiskelijoiden uupumus on itsessään merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, jota yli vuoden kestänyt etäopiskelu on vain pahentanut. Mutta jo ennen pandemiaa meillä oli merkittävä rakenteellinen valuvika: terveestä työelämästä etääntynyt oppimisen kulttuuri, joka tahtomattaan vahvistaa mielikuvia yksilökeskeisestä suorittamisesta.

Opiskelussa kannattaa nyt panostaa vuorovaikutus- ja dialogitaitoihin. Henkinen hyvinvointi ja arvopohdinnat pitää huomioida jo opiskelun varhaisessa vaiheessa.

Suomen lukioiden laaja-alainen opetus on loistava esimerkki siitä, mitä 2020-luvun työelämä tarvitsee: eettisiä, yhteiskunnallisia, monitieteellisiä ja hyvinvoivia osaajia.

Risto Sarvas

työelämäprofessori, Aalto-yliopisto

Outi Sivonen

kulttuurista ja työelämäkokemuksesta vastaava johtaja, Solita

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide