Tulevaisuus alkoi jo hyvän aikaa sitten - Mielipide | HS.fi

Tulevaisuus alkoi jo hyvän aikaa sitten

Vaikka pandemian jälkeinen aika näyttää arvaamattomalta, suomalaisia kiinnostaa oma tulevaisuus ja siihen halutaan myös vaikuttaa.

7.4. 2:00 | Päivitetty 7.4. 7:11

Koronavirus­pandemia on vielä akuutissa kriisi­vaiheessa. Siksi myös käsitys pandemian jälkeisestä ajasta on jokseenkin kaoottinen. Tekee mieli tivata, koska tämä oikein loppuu, vaikka hyvin toden­näköisesti pandemiat eivät katoa minnekään.

Pandemia on myös siitä erikoinen kriisi, ettei sen seurauksia voi arvioida minkään aiemmin koetun vastaavan kriisin perusteella. Ja kuten tulevaisuuden­tutkimuksessa sanotaan, siirryimme sitä paitsi jo post­normaaliin aikaan. Normaali jäi taakse, ja maailma koetaan yhä moni­mutkaisemmaksi ja risti­riitaisemmaksi.

Tulevaisuudentutkijoilla ei ole koskaan vain yhtä tulevaisuutta, vaan monia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Siihen, millainen tulevaisuus toteutuu, vaikutetaan koko ajan monin tavoin. Nyt tehdään tulevaisuutta olan takaa erilaisilla exit-strategioilla, elvytyspaketeilla ja sen pohdinnalla, miten pandemiaa torjutaan juuri nyt mutta myös seuraavissa aalloissa. Hoksaammeko, missä jo hiipii seuraava arvaamaton kriisi?

Vaikka pandemia sekoitti monet visiot, tulevaisuuden ennakoinnille lupaa hyvää se, että suomalaisia kiinnostaa oma tulevaisuus, ja siihen halutaan myös vaikuttaa. Sitran uudesta tulevaisuusbarometrista käy ilmi, että suomalaiset ovat hyvin pitkälti samaa mieltä siitä, millaista on hyvä tulevaisuus.

Sitran edellinen tulevaisuusbarometri on kahden vuoden takaa. Kun tutkimuksia vertaa, käy ilmi, ettei pandemia ole juuri heikentänyt suomalaisten suhdetta tulevaisuuteen. Suurin osa vastaajista uskoo voivansa itse vaikuttaa tulevaisuuteen. Mahdollisuuksiinsa uskovat varsinkin nuoret.

Toki kaksi kolmesta on sitä mieltä, että pandemia muuttaa omaa tulevaisuutta. Pandemia on vaikuttanut eniten niihin, jotka kokevat joutuvansa jo nyt tinkimään lähes kaikesta. Naisia tulevaisuus huolestuttaa enemmän kuin miehiä. Myös yrittäjien tulevaisuus on synkistynyt.

Tulevaisuudenuskolla on yhteys paitsi toimeentuloon myös puoluekantaan. Kiinnostuneimpia tulevaisuudesta ovat kokoomuksen, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Tulevaisuuteen kaikkein kielteisimmin suhtautuvat eivät äänestä lainkaan.

Suurista kriiseistä toipuminen vie vuosikymmeniä. Usko tulevaisuuteen ja yhteinen ymmärrys hyvästä yhteiskunnasta luovat kuitenkin pohjaa pandemian jälkeiselle yhteiskunnalle.

Pandemia saa ja velvoittaa ajattelemaan uudelleen. Vaiva täytyy nähdä, sillä tulevaisuuteen vaikuttaa jokainen päivä.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide