Potilastyössä toimivat lääkärit tulisi rokottaa heti - Mielipide | HS.fi

Potilastyössä toimivat lääkärit tulisi rokottaa heti

Vastoin yleistä käsitystä suurin osa terveydenhuollon henkilöstöstä on edelleen rokottamatta.

Monet lääkärit pelkäävät työtehtävissä saadun koronatartunnan lisäksi myös läheistensä tartuttamista.­

7.4. 15:00

Koronapandemia on kuormittanut terveydenhuollon ammattilaisten hyvinvointia kohtuuttomasti. Monissa maissa terveydenhuollon kantokyky on ollut koetuksella henkilöstön uuvuttua ja sairastuttua covid-19-tautiin. Suomessakin terveydenhuollon henkilöstö on ollut ylikuormittunutta – monet työntekijöistä jo ennen koronavirusta.

Koronapandemia on lisännyt ahdistuneisuutta noin puolella sairaaloiden työntekijöistä. Noin 15 prosentilla ahdistuneisuus on vakavaa. Moni pelkää työtehtävissä saadun tartunnan lisäksi läheistensä tartuttamista. Pelko ei ole aiheeton.

Vastoin yleistä käsitystä suurin osa terveydenhuollon henkilöstöstä, lääkärit mukaan lukien, on edelleen rokottamatta. Terveydenhuollossa käytettävät kirurgiset maskit eivät suojaa riittävästi tartunnalta. FFP2-tason maskeja ei ole tarjolla, eikä julkisen terveydenhuollon tehtävissä itse hankittua maskia saa käyttää. Toisaalta tutkimus tai toimenpide voi estää maskin käytön, eivätkä kaikki potilaat pysty käyttämään maskeja.

Epidemiologisten seikkojen lisäksi rokotejärjestyksessä on huomioitava terveydenhuollon kantokyky sekä vallitsevat lait. Valmiuslailla terveydenhuollon ammattilaisia voidaan edellyttää vaihtamaan työtehtäviään tai perumaan lomiaan koronatilanteen niin vaatiessa. Terveydenhuollon ammattilaisten rokottaminen on perusteltua jo poikkeuslain työvelvoitteidenkin vuoksi. Työvelvoitteella turvataan terveydenhuollon kantokyky kriisitilanteessa.

Tartuntatautilaki velvoittaa terveydenhuollon ammattilaiset ottamaan kausi-influenssarokotteen. Tämän lain perustelut on nyt koronarokotusjärjestyksessä ohitettu. Terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotteissa keskiössä on potilasturvallisuus. On tärkeää, ettei terveydenhuollon henkilöstö vaaranna niitä potilaitaan, joille influenssa voi olla kohtalokas.

Nyt rokottamattomat terveydenhuollon ammattilaiset voivat altistaa riskiryhmiin kuuluvat ja monisairaat potilaansa koronavirukselle – pahimmillaan sen vakavalle tautimuodolle.

Sairastuneet ja koronavirukselle altistuneet terveydenhuollon ammattilaiset koettelevat terveydenhuollon kantokykyä, sillä he eivät voi hoitaa työtehtäviään sairauden tai karanteenin vuoksi. Akuutti ja pitkittynyt koronatauti verottavat henkilöstöresursseja. Erityisen ongelmallista tämä on sellaisten erityisosaajien kohdalla, joita ei ole helppo korvata.

Lääkäreistä ja erikoislääkäreistä on ollut pulaa jo ennen koronapandemian puhkeamista. Lääketieteen ammattilaisilta vaaditaan useiden vuosien koulutusta ja kokemusta. Näiden ammattilaisen korvaaminen ei ole mahdollista, kun ylimääräistä reserviä ei ole. Osastoja ja vastaanottoja joudutaan sulkemaan, toimenpiteitä siirretään ja lääkärit venyvät jaksamisensa rajoille, kun kollegat eivät voi hoitaa tehtäviä.

Terveydenhuollon henkilöstön rokottamista tulee välittömästi jatkaa osana kriisivalmistautumista ja potilas- ja työturvallisuutta. Niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella potilastyössä toimivat eri alojen lääkärit tulee rokottaa ennen muuta väestöä terveydenhuollon kestävän kantokyvyn nimissä.

Kaisa Hartikainen

neurologian erikoislääkäri, dosentti, tutkimusryhmän johtaja, Tampere

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide