Vapaus pilkistää toukokuussa - Mielipide | HS.fi

Vapaus pilkistää toukokuussa

Monia korona­virus­rajoituksia toden­näköisesti poistetaan loppukevään ja kesän mittaan. Ulkomaille matkustelu voi kuitenkin olla se osa elämää, joka ei hevin palaa ennalleen.

8.4. 2:00 | Päivitetty 8.4. 6:33

Hallitus neuvottelee tietä ulos pandemiasta. On aikakin, vaikka liian kiireesti rajoitusten purkamista ei kannata yrittää.

Näyttää siltä, että tartunta­luvut ovat lähteneet pääsiäiseltä laskuun baarien ja harrastus- ja liikunta­tilojen sulkemisen ansiosta – ja ehkä myös siksi, että suunnitelma liikkumis­rajoituksista herätti ihmisiä karsimaan kohtaamisiaan vielä vähän lisää.

Jos rajoituksia alettaisiin tästä innostuneena purkaa jo nyt huhti­kuussa, saataisiin luultavasti aikaan vielä yksi jyrkästi nouseva epidemia-aalto ennen kesää.

Toukokuun puolella rokotuskattavuus alkaa mahdollistaa rajoitusten poistamista ilman hoidontarpeen ja tartuntojen kovaa kasvua.

Tuoreimman arvion mukaan lähes kaikki yli 70-vuotiaat ja muut riskiryhmiin kuuluvat ovat saaneet rokotteen toukokuun puoliväliin mennessä. Koska rokotteet torjuvat vakavaa tautimuotoa varsin tehokkaasti, riskiryhmien rokottamisen jälkeen koronakuolemia ei enää paljoa tule. Myös tehohoidon tarve vähenee tuntuvasti.

Kaikkien muidenkin sairastumis­riski pienenee sitä mukaa, kun rokotuskattavuus kasvaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maaliskuisen mallinnuksen mukaan rokottaminen alkaa toukokuun loppupuolella painaa tartuntakäyrää alaspäin, vaikka kontaktit lisääntyisivät samaan ­aikaan neljänneksen.

Tiettävästi suunnitelmana on vapauttaa ensimmäiseksi nuoret kouluun. Yläkoululaiset, lukiolaiset ja ammattikoululaiset ehtisivät siis lähiopetukseen edes kevään viimeisiksi viikoiksi.

Muita kohteita on järkevää avata viime vuoden tapaan parin viikon välein, pahimmat viruslingot – kuten baarit ja karaoket – aivan viimeisinä. Vastoin järkeä ja yleistä oikeustajua ne saivat talvella olla auki, kun moni turvallisempi elinkeino oli estetty jo kuukausia aiemmin.

Tanskassa kuitenkin kaavaillaan, että baariin voisi päästä jo toukokuun alussa rokotustodistuksella. Jos baariin pääsy motivoi huolettomat pörrääjät ottamaan rokotuksen, käytännössä voi olla itua.

Koronavirus voi viedä rokottamattoman perusterveen nuoren aikuisenkin sairaalaan, joskus harvoin jopa teholle. Joillekin jää taudista pitkä­aikaisia jälkioireita. Tämän takia rokotus todella kannattaa ottaa, kun sellainen on saatavilla.

Heinäkuussa halukkaat yli 16-vuotiaat ovat toivottavasti saaneet ensimmäisen rokoteannoksen. Tauti tuskin häviää tällä kokonaan. Sairastumisia sattuu myös tulevaisuudessa, joskus vakaviakin. Pitäisikö yhteiskunnan toimintoja pitää yhä suljettuina jäljelle jäävän tartuntavaaran takia?

Minkään muun taudin kohdalla sellaista ei ole edes harkittu saman­tasoisen riskin vuoksi. Tuskin niin tehdään koronaviruksenkaan takia, vaikka tutuksi tulleista varotoimista luopuminen saattaa aluksi pelottaa.

Ulkomaille matkustelu voi olla se osa elämää, joka ei hevin palaa ennalleen. Yksi syy ovat virusmuunnokset, jotka voivat kiertää rokotusten antamaa immuniteettia.

Näiltä muunnoksilta rajat on tarvittaessa saatava kiinni. Toivon mukaan asia opittiin, kun rajoilla epäonnistuttiin ensimmäisen koronavuoden aikana kolmesti.

Jotenkin ymmärrettävää se oli pandemian alussa. Silloin tuhannet hiihtolomalaiset päästettiin ilman varoituksia Italiaan ja Itävaltaan ja ilman testejä ja karanteeneja takaisin kotiin.

Raivostuttavaa se oli kesällä, kun virus oli saatu maasta lähes hävitetyksi mutta se päästettiin esteettä takaisin, koska vierastyöläisten ja lomalaisten pakkotestauksia ja karanteeneja ei pidetty mahdollisina eikä lainmukaisina.

Käsittämätön oli kolmas kerta vuodenvaihteessa, kun lakeja ja laintulkintoja ei vieläkään saatu kohdalleen, vaikka tarttuvamman brittimuunnoksen tiedettiin tulevan rajojen yli.

Pysyvästi Suomi ei voi pitää rajojaan suljettuina. Viime kesä osoitti, ettemme saa edes mansikoita maasta ilman vierastyövoimaa. Tänä kesänä saamme ehkä kuitenkin työvoiman testatuksi. Euroopan unionikin saattaa auttaa valvontaa rokotepassilla.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide