Varhaiskasvatuksen opettajapula on ratkaistava kestävästi ja eettisesti - Mielipide | HS.fi

Varhaiskasvatuksen opettajapula on ratkaistava kestävästi ja eettisesti

Julkisen varhaiskasvatusjärjestelmän toimivuus on varmistettava ja sitä on kehitettävä osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää.

9.4. 2:00

Vuoden 2018 varhaiskasvatuslaki kehitti päiväkotien henkilöstörakennetta siten, että korkeakoulutettujen määrää lisätään päiväkodeissa, joista vähintään yhden ryhmän ammattilaisen tulisi olla varhaiskasvatuksen opettaja. Tässä ei sinällään ole uutta, vaan jo asetus lasten päivähoidosta (1973) edellytti jokaiseen lapsiryhmään varhaiskasvatuksen opettajakelpoisen.

Tästä huolimatta pula varhaiskasvatuksen opettajista on pahentunut.

Nykyisen opettajapulan syyt ovat moninaiset ja juontuvat aiemmasta riittämättömästä yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksesta, opettajien heikosta palkkauksesta ja myös työn resursoinnista.

On ilahduttavaa, että keskusteluun on noussut huoli opettajien saatavuudesta. Konkreettisia ratkaisuja on toistaiseksi esitetty laimeasti, kelpoisuuksien laskemisesta pieniin palkankorotuksiin. Viimeisin ratkaisupyrkimys on Pilke-päiväkotien tavoite löytää 45 suomalaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävää opettajaa Kreikasta ja Espanjasta.

Tulisi kuitenkin tunnistaa ja tunnustaa, ettei alan työvoimatarvetta korjata yksittäisillä panostuksilla, vaan tarvitaan laajempaa alan palkkausta ja arvostusta koskevaa kriittistä keskustelua.

Olisikin syytä tarkastella, miten varhaiskasvatusalalla tunnistetaan työvoiman tarpeet ja saatavuus sekä monipuolinen osaaminen. Samoin tulisi tunnistaa se, miten alalle olisi mahdollista työllistyä erilaisia opintopolkuja pitkin. Näiden polkujen tulisi olla tasa-arvoisemmin mahdollisia myös ei-valtakulttuuriin kuuluville.

Myös suomalaisen yhteiskunnan syrjivät rakenteet tulee nostaa esille, kun pyrimme kohti tasa-arvoista ja yhdenvertaista kasvatusta ja koulutusta. Suomessakin ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on harmaan talouden ilmiö: työntekijät eivät aina saa samoja oikeuksia, palkkaa tai etenemismahdollisuuksia. Ilmiö on ajankohtainen, sillä työministeri Tuula Haatainen (sd) asetti vuonna 2020 työryhmän valmistelemaan työperäisen hyväksikäytön vastaisia toimenpiteitä osana harmaan talouden torjunnan strategiaa.

Pilkkeen tuoma työvoima ei tietenkään automaattisesti kohtaa näitä haasteita. On kuitenkin tärkeää huolehtia, ettei työvoimapulan takia alalle synny mahdollisuutta työntekijöiden – mukaan lukien erityisesti toisaalla koulutuksensa saaneiden – hyväksikäyttöön.

Juhlapuheissa varhaiskasvatuksen opettajien työ tunnustetaan tärkeäksi työksi. Arvostus ei kuitenkaan konkretisoidu opettajan palkkatasoon ja työn hyvään resursointiin. Kuitenkin lapsen siirtyessä perusopetukseen opetushenkilöstön kelpoisuusehdot nousevat ja opettajien osaaminen tulee keskeiseksi laatutekijäksi.

Julkisen varhaiskasvatusjärjestelmän toimivuus on varmistettava ja sitä on kehitettävä osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatuksen opettajapula on ratkaistava kestävin ja eettisin keinoin.

Jaana Pesonen

varhaiskasvatuksen opintosuunnan vastuuhenkilö

Helsingin yliopisto

Jaana Lahdenperä-Laine

varhaiskasvatuksen ja viestinnän asiantuntija

Varhaiskasvatuksen opettajien liitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide