Jakamattomista ihmis­oikeuksista on tullut suosittu hokema, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? - Mielipide | HS.fi

Jakamattomista ihmis­oikeuksista on tullut suosittu hokema, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Pääsyy termin loputtomiin väärinkäytöksiin on käännös.

10.4. 2:00 | Päivitetty 10.4. 6:40

Jos haluaa sanoa jotain oikein vakavaa ja periaatteellista, kannattaa sanoa: Ihmisoikeudet ovat jakamattomia.

Näin teki esimerkiksi nykyisin vihreiden kansanedustajanakin toimiva kaupunginvaltuutettu Mari Holopainen huhtikuussa 2015, kun hän twiittasi:

Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, kuuluvat kaikille.

Holopainen oli ymmärtänyt väärin. Ihmisoikeuksien jakamattomuus ei tarkoita sitä, että ne kuuluvat kaikille. Sitä tarkoittaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus.

Jakamattomista ihmisoikeuksista on tullut suosittu hokema. Siitä esiintyvät myös muunnelmat jakamaton ihmisyys ja jakamaton ihmisarvo.

Ihmisarvon jakamattomuutta korosti esimerkiksi ministeri Krista Kiuru (sd) maaliskuun alussa. Kansanedustaja Ano Turtiainen oli sanonut, että koronaan kuolevat lähinnä ne, jotka muutenkin kuolisivat pian.

Kiuru vastasi tähän: ”Minun korvaani särähti se, että edustaja Turtiaisen mielestä ihmisarvo ei olisikaan jakamaton.”

Kiuru arvosteli Turtiaista siitä, että Turtiainen ei näyttänyt suovan ihmisarvoa vanhuksille. Jostain syystä hän kuitenkin syytti Turtiaista siitä, että tämän mielestä ihmisarvo ei ole jakamaton.

Kaksi vuotta sitten kansanedustajaksi juuri palaamassa ollut Merja Kyllönen (vas) tähdensi kolumnissaan, että vasemmiston mielestä ”onni kuuluu kaikille, ihmisyys on jakamaton”.

Ihmisyys ja ihmisarvo ovat toki tärkeitä asioita, mutta mitä on niiden jakamattomuus?

Ihmisoikeuksien yhteydessä jakamattomuudella on täsmällinen merkitys. Dosentti, oikeustieteen tohtori Visa Kurki, mitä ihmisoikeuksien jakamattomuudella oikeasti tarkoitetaan?

”Jos otat yhden ihmisoikeuden pois, kokonaisuus kärsii. Ihmisoikeuksia ei voi erottaa toisistaan: jos sinulta viedään kokoontumisvapaus, se heijastuu moneen muuhunkin demokraattiseen oikeuteen.”

Ihmisoikeusliiton sivulla kerrotaan sama asia. Ihmisoikeuksien jakamattomuus tarkoittaa sitä, että ”kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia”. Diktatuuri ei siis voi kehuskella noudattavansa ihmisoikeuksia, jos se sallii uskonnonvapauden mutta kieltää poliittisen toiminnan.

Silti suomalainen ihmisoikeusaktiivi kirjoittaa Twitterissä:

Ihmisoikeudet kuuluvat joko kaikille tai eivät kenellekään. Sitä tarkoittaa ihmisoikeuksien jakamattomuus.

Sitä ihmisoikeuksien jakamattomuus ei tarkoita. Asioita sotkee myös twiittaaja, joka kirjoittaa:

Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, ne eivät muutu toisiksi valtioiden rajoilla.

Ihmisoikeudet eivät tosiaankaan tunne valtioiden rajoja – lausuu YK:n ihmisoikeuksien julistuksen toinen artikla. Mutta se on eri asia kuin ihmisoikeuksien jakamattomuus.

Ei ole ihme, jos kansalaiskeskustelijat sekoittavat käsitteitä, kun Suomen YK-liittokin sekoilee. Se juhlisti YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 70-vuotispäivää runsaat kaksi vuotta sitten twiitillä:

Tiedätkö sinä, mitä julistus sanoo ihmisoikeuksista? Ainakin sen, että ne ovat jakamattomia ja kuuluvat meille kaikille. . .

Tosin YK:n ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948 ei sano ihmisoikeuksien jakamattomuudesta mitään. Ne määriteltiin jakamattomiksi ja toisistaan riippuvaisiksi YK:n Wienin julistuksessa ja toimintaohjelmassa vuonna 1993.

Pääsyy termin loputtomiin väärinkäytöksiin on käännös. Jos englannin indivisible käännettäisiin ilmauksella toisistaan erottamaton, kiusallisia sekaannuksia ei syntyisi. Silloin kuuluisi sanoa näin: Ihmisoikeudet ovat toisistaan erottamattomia.

Mikäli kuitenkin on tarve sanoa painokkaasti, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, niin miten sen oikein voi sanoa, dosentti Visa Kurki?

”Eikö se nyt ole ihan hyvä, jos sanoo, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille?” Kurki ehdottaa.

Kirjoittaja on HS:n Kuukausiliitteen toimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide