Eläinten perusoikeudet pitäisi kirjata Suomen perustuslakiin - Mielipide | HS.fi

Eläinten perusoikeudet pitäisi kirjata Suomen perustuslakiin

Vireillä oleva eläinsuojelulain uudistus ei riitä poistamaan ongelmia, sillä eläinten oikeudellinen asema on liian heikko.

10.4. 2:00 | Päivitetty 10.4. 6:40

Vuonna 1996 voimaan tulleen eläinsuojelulain kokonaisuudistusta on valmisteltu viime vuosikymmenen alkupuolelta asti, ja hallituksen esitystä odotetaan eduskuntaan syksyllä.

Kuitenkin jo nyt tiedetään, että uusikaan eläinsuojelulaki ei poista kaikkia eläintenpidon nykyisiä ongelmia. Lakiluonnosta on kritisoitu esimerkiksi porsitushäkkien sallimisen, turkiseläinten vedensaannin ja nautojen jaloittelua koskevien säännösten osalta. Näiden puutteiden korjaamisen jälkeenkin eläimet olisivat oikeudellisesti selvästi heikommassa asemassa kuin ihmiset. Ihmisten hoidosta riippuvaisten eläinten oikeudet lajityypilliseen käyttäytymiseen ja perustarpeiden tyydyttämiseen pitäisi turvata Suomen perustuslaissa.

Jos eläinten perusoikeudet kirjattaisiin perustuslakiin, muutos pakottaisi muuttamaan eläinten käyttöä monella tavalla. Lainsäädännössä ei enää korjattaisi vain yksittäisiä eläintenpidon ongelmia, vaan eläinten perusoikeuksien ottaminen lähtökohdaksi pakottaisi punnitsemaan eläinten hyödyntämistä kokonaisvaltaisesti sen pohjalta, miten jokin toiminta vaikuttaa eläimen elinpiiriin tai -mahdollisuuksiin. Siihen tavallisen lain tasolla säädetty eläinsuojelulaki ei koskaan taivu.

Nykyisen eläinsuojelulainsäädäntömme perusajatus on, että eläinten käyttö on oikeutettua, vaikka se ei olisi ihmiselle välttämätöntä tai eläimen – tai ihmisenkään – edun mukaista. Tämä vääristymä on johtanut nykytilanteeseen, jossa ihmiset käyttävät ja tappavat enemmän eläimiä kuin koskaan aiemmin. Samalla tuhoamme luontoa, ilmastoa, lajistoa ja terveyttämme – yhteisiä elinmahdollisuuksiamme.

Eläinten perusoikeudet pitäisi kirjata Suomen perustuslakiin siten, että kaikkien eläinten etu ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon kaikessa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa, joka vaikuttaa eläinten elinolosuhteisiin tai elinmahdollisuuksiin. Samalla olisi säädettävä, että vastuu eläinten perusoikeuksista, hyvinvoinnista ja suojelusta kuuluu kaikille.

Kirjaus velvoittaisi aina punnitsemaan eläinten käyttöä välttämättömyysperiaatteen mukaisesti. Eläin voitaisiin tappaa vain, ellei ole muita järkeviä keinoja ihmisten, eläinten tai jonkin tietyn lajin tai ympäristön suojelemiseksi. Tämä muuttaisi suuresti nykyistä elintarviketuotantoa.

Samalla toteutuisi jalostuskielto. Eläintä ei saisi jalostaa, jos jalostaminen aiheuttaa eläimelle tai tämän jälkeläisille fyysistä tai psyykkistä haittaa taikka vaarantaa jälkeläisten luonnollisen käyttäytymisen tai kehityksen. Näin estettäisiin esimerkiksi sellaisten koirien jalostaminen, jotka kärsivät hengitys- tai liikkumisvaikeuksista.

Nyt perustuslaissa eläinten suojelusta on säädetty vain epäsuorasti perustuslain pykälässä 20, jonka mukaan ”vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille”.

Pykälä ei anna luonnonvaraisille eläimille subjektiivista oikeutta tulla suojelluksi. Lähtökohtana on ihmisten oikeus luontoon ja sen moninaisuuteen.

Perusoikeuksissa pitäisikin säätää erikseen luonnonvaraisten eläinten oikeudesta elämään ja luonnolliseen elinympäristöön. Tämän perusteella myös luonnonvaraisten eläinten tappamista tulisi pohtia uusista lähtökohdista.

Nykyisessä perustuslaissa on erikseen taattu muun muassa elinkeinovapaus ja omaisuuden suoja, toisin kuin eläinten oikeudet. Kun tuomioistuin ei saa soveltaa perustuslain kanssa ristiriidassa olevaa säädöstä ja viranomaisen on tarkoin lakia noudatettava, eläinten oikeudet jäävät perustuslaissa turvattujen oikeuksien varjoon.

Jos eläinten perusoikeudet olisi kirjattu perustuslakiin, ne pitäisi ottaa huomioon kaikessa lainsäädäntötyössä. Lakeihin ei enää voisi tulla säännöksiä, jotka olisivat ristiriidassa eläinten perusoikeuksien kanssa. Silloin lainsäädäntö vastaisi sitä, mitä nykyisin tiedämme eläimistä tuntevina yksilöinä.

Tarja Koskela ja Birgitta Wahlberg

Koskela on yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa, Wahlberg on yliopisto-opettaja Åbo Akademissa. He kuuluvat Suomen eläinoikeusjuristit ry:n hallitukseen. Wahlberg on yhdistyksen puheenjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide