Elinsiirroilla pelastetaan ihmishenkiä, mutta voidaan myös parantaa elämänlaatua – Vielä ei tehdä kaikkea mitä pystytään - Mielipide | HS.fi

Elinsiirroilla pelastetaan ihmishenkiä, mutta voidaan myös parantaa elämänlaatua – Vielä ei tehdä kaikkea mitä pystytään

Seuratessani munuaisensiirtoa ajattelin, kuinka ihmeellinen kone ihminen on.

12.4. 2:00 | Päivitetty 12.4. 7:36

Pääsin maaliskuussa seuraamaan elämän ihmettä.

Ei, en ollut mukana synnytyksessä. Sen sijaan seurasin kirurgien tekemää ihmettä, jonka tässä tapauksessa mahdollisti potilaan sisko.

Viisikymppinen Tanja Pihamäki luovutti munuaisensa siskolleen Tarja Tuuralle, joka sairastaa rakkulamunuaistautia (HS 8.4.).

Munuainen muistutti ulos tullessaan enemmän saippuapalaa kuin lasta. Mutta kun kirurgi ompeli valtimo- ja laskimo­suonet kiinni isosiskoon ja munuaiseen virtasi uutta verta, tuntui kuin joku olisi syntynyt.

Ajattelin, kuinka ihmeellinen kone ihminen on.

Viikon päästä leikkauksesta Tuura kertoi, että leikkaushaavan särystä huolimatta hänen olonsa on parempi kuin vuosiin. Toimiva munuainen on poistanut olon, ettei hän ole oikein läsnä. Sisko oli antanut hänelle uudenlaisen elämän.

Elinsiirtojen rinnalle ovat tulleet myös kudos- ja kehonosasiirteet, jotka eivät pelasta henkeä mutta parantavat elämänlaatua.

Suomessa tehtiin vuonna 2016 ensimmäinen kasvojensiirto. Lisäksi kädensiirtoa on valmisteltu. Ja vaikka kokonaisia silmiä ei voi siirtää, sarveiskalvoja siirretään lähes parisataa vuodessa.

Kaikkea, mikä on mahdollista, ei Suomessa ole tehty. Esimerkiksi kohdunsiirtoja ei ole aloitettu, vaikka se olisi mahdollista.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (Etene) on viime vuoden kesäkuussa antanut lausunnon kohdunsiirtoja koskevan toiminnan aloittamisesta. Etene ei ole lupaviranomainen, vaan otti kantaa toiminnan eettisyyteen. Lausunnon mukaan eniten kysymyksiä liittyi siihen, mihin julkisia varoja terveydenhuollossa voidaan käyttää.

Kohdunsiirtoa käytetään lapsettomuuden hoitona naisille, joilla ei ole kohtua mutta joiden munasarjat toimivat. Tyypillisin syy synnynnäiseen kohdun puuttumiseen on Mayer-Rokitansky-Küster-Hauser-syndrooma (MRKH). Suomessa syntyy vuosittain alle kymmenen lasta, joilla tämä syndrooma on. Kohtu voi puuttua myös, jos se on jostain syystä jouduttu poistamaan. Ruotsissa ensimmäinen siirretyssä kohdussa kehittynyt elävä lapsi syntyi vuonna 2014. Kohdun­siirtoja on tehty maailmassa yli 60, ja niiden avulla on raportoitu syntyneen 18 elävää lasta.

Suomessa on suunniteltu, että kohdunsiirtoihin käytettäisiin vainajilta saatavia kohtuja, mutta Husin mukaan toimintaa voidaan laajentaa myös eläviin luovuttajiin.

Sen jälkeen sisko, äiti tai ystävätär voi luovuttaa kohdun läheiselleen. Samoin kuin nyt voi kuka tahansa terve luovuttaja antaa toiselle ihmiselle toisen kudostyypiltään sopivan munuaisensa.

Se on taas uuden elämän ihme.

Kirjoittaja on HS:n lifestyletoimituksen toimittaja.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide