Julkisista hankinnoista ei kilpailla vielä riittävästi, ja se tulee kalliiksi - Mielipide | HS.fi

Julkisista hankinnoista ei kilpailla vielä riittävästi, ja se tulee kalliiksi

Vaikka julkisia hankintoja tehdään vuosittain 35 miljardilla eurolla, kilpailutusten säästöpotentiaali on jäänyt vähälle huomiolle.

12.4. 2:00 | Päivitetty 12.4. 7:38

Tällä vuosikymmenellä Suomessa on määrä tehdä julkista taloutta vakauttavia uudistuksia viiden miljardin euron edestä. Tätä tavoitellaan muun muassa työllisyyttä edistävillä ratkaisuilla, sote-uudistuksella, talouskasvun edellytysten vahvistamisella sekä julkisen hallinnon tuottavuutta kasvattamalla. Koronaviruspandemia lisää tavoitteen vaikeuskerrointa.

Kustannustehokkuus on olennainen osa tuottavuuden kasvua. Kustannustehokkuutta parantamalla pyritään vahvistamaan taloutta jopa miljardin euron edestä. Tätä suurta säästöä on jahdattu jo monen hallituksen voimin. Säästöjä voidaan aikaansaada esimerkiksi teknologiaa hyödyntämällä tai tilaratkaisuja kehittämällä. Suurin potentiaali on silti kilpailun lisäämisessä.

Suomessa julkisten hankintojen vuosittainen arvo on noin 35 miljardia euroa. Hankintoja tehdään kaikkialla. On vaikea keksiä julkista organisaatiota, joka ei tekisi sopimuksia yksityisen sektorin kanssa. Markkinoita hyödynnetään esimerkiksi rakennusurakoissa, liikenneinvestoinneissa, digitalisoinneissa ja siivouspalveluissa.

Kilpailutuksia tehdään kuitenkin usein ilman, että kilpailua syntyy. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ja Aalto-yliopiston vuonna 2019 julkistaman tutkimuksen mukaan yli puolet kilpailutuksista oli sellaisia, että tarjouksia tuli korkeintaan kaksi. Tutkimuksessa käytiin läpi kesäkuun 2010 ja syyskuun 2017 välillä toteutettuja julkisia hankintoja.

Syyt siihen, ettei kilpailua synny, ovat ennallaan. Tarjouspyyntöihin sisällytetään kohtuuttomia vaatimuksia. Hankintailmoitukseen vastaaminen koetaan työlääksi ja vaikeaksi.

Lisäksi kilpailutetaan liian isoja kokonaisuuksia, kun sen ajatellaan tuovan säästöjä ja tehokkuutta. Tosiasiassa vaikutukset ovat näissä tapauksissa päinvastaisia. Suurten hankintakokonaisuuksien luominen johtaa siihen, että tarjoajia ilmaantuu vähän, jolloin markkinat kaventuvat ja hinnat nousevat. Toimitusvarmuus saattaa jäädä yhden yrityksen varaan.

Julkisen talouden näkökulmasta nykytilanne on turmiollinen.

Vattin ja Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan jo yhden yrityksen lisäys tarjouskilpailuun voi tuoda jopa viiden prosentin kustannussäästöt. Kilpailu pakottaa hintoja alas ja tuo uusia toimijoita markkinoille.

Näin voidaan päästä satojen miljoonien eurojen säästöihin. Pitkällä aikavälillä voidaan puhua jopa miljardista eurosta – eli juuri siitä summasta, joka on asetettu julkisen hallinnon tuottavuuskasvun tavoitteeksi.

Markkinoita ei pitäisi halvaannuttaa kilpailuttamalla jättimäisiä sopimuksia. Hankinnat jätetään liian usein jakamatta osiin, vaikka osittamiseen ohjaa lakikin.

Jos hankinnat ohjautuvat aina hankintapäätöksen tekijän entuudestaan tuntemille isoille toimijoille, pienet ja innovatiiviset yritykset jäävät katveeseen. Tämä johtaa heikompaan laatuun ja isompiin kustannuksiin.

Julkiset hankinnat tulee ymmärtää panostuksena tulevaisuuteen. Kuntien ja valtion on asetettava tavoitteekseen tarjousten määrän kasvattaminen.

On sitouduttava siihen, ettei hankintojen keskittämistä tehdä etenkään tilanteissa, joissa se heikentää markkinoita. Merkittävissä hankinnoissa yritysvaikutusten arvioinnin on oltava kiinteä osa hankinnan suunnittelua.

Hankintapäätöksen tekijällä pitäisi olla parempi keskusteluyhteys pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tällainen vuoropuhelu on onnistuneen hankinnan edellytys. Mitä vähemmän yllätyksiä tarjouspyynnössä on, sitä enemmän tarjouksia saadaan.

Julkisista hankinnoista pitää tehdä kauttaaltaan nykyistä yksinkertaisempia. Hankintalakimme on erinomainen. Se puolustaa pk-yrittäjien mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Valtion on luontevaa näyttää esimerkkiä kilpailutuksissa.

Myös kuntapäättäjien on syytä linjata kuntansa hankintastrategiat kuntoon. Panostamalla kilpailutukseen valtio ja kunnat viestivät kustannustietoisesta vastuunkannosta.

Anssi Kujala ja Jussi Pyykkönen

Kujala on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja. Pyykkönen on konsultti PTCS oy:ssä.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide