Tekoälyn eettisyydessä on parannettavaa - Mielipide | HS.fi

Tekoälyn eettisyydessä on parannettavaa

12.4. 2:00

Tietoviikossa kolumnisti Petteri Järvinen kirjoittaa, että tekoäly päättää yhä enemmän arjestamme.

”Julkinen keskustelu heräsi vasta muutama vuosi sitten, kun havaittiin, että hyvää tarkoittavat ohjelmat ja matemaattiset algoritmit eivät aina toimi odotetulla tavalla.”

”Klassiset esimerkit tulevat Yhdysvalloista. Lääkärien käyttämä diagnostiikkaohjelma on kerännyt pohjatietonsa hyvistä ja kalliista sairaaloista. Yleiseen käyttöön levitettynä ohjelma saattaa jopa vaarantaa vähävaraisten potilaiden hengen, sillä se ei tunnista heille tai vähemmistöille tyypillisiä sairauksia.”

”Poliisityössä käytettävät Predpol-ennustemallit koulutetaan vanhalla rikoshistorialla. Mitä enemmän tietyllä alueella on tapahtunut rikoksia, sitä enemmän malli ohjaa sinne poliiseja jatkossakin. Tuomioiden määrä alkaa ruokkia itse itseään, mikä syventää asuinalueiden eroja.”

”Henkilötietojen gdpr-sääntely oli EU:n suuria 2010-luvun saavutuksia. – – Tekoäly on 2020-luvun henkilörekisteri, jonka sääntelyssä EU voisi jälleen näyttää mallia.”

”Esimerkiksi termit reiluus ja eettisyys eivät ole aiemmin kuuluneet it-hankkeiden sanavarastoon. – –  Myös avoimuudella on rajansa. Jos työhakemuksia tai somepostauksia käsittelevä algoritmi avataan julkiseksi, sitä on helppo vedättää ja manipuloida. Facebookin ja Googlen salamyhkäisyydelle on syynsä, eivätkä ne kaikki johdu kaupallisuudesta.”

Suomen Kuvalehden blogissa kirjailija Karo Hämäläinen käy läpi Twitterissä saamiaan ehdotuksia siitä, mitä kirjaa kannattaisi pitää mukanaan, kun menee median seuratessa pomojensa nuhdeltavaksi – Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajalla Tytti Yli-Viikarilla oli ennen virasta pidättämistään eduskunnassa käydessään mukana Plutarkhoksen tekstejä sisältävä teos Mielen tyyneydestä.

”En ole laatinut vastauksista tarkkaa tilastoa, mutta kaksi kirjaa tuntuivat esiintyvän muita useammin: Mark Mansonin Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan (suomentanut Aura Nurmi, Atena 2019) ja Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni (suomentanut Riie Heikkilä, Atena 2017) ja sen sisarteokset, etenkin Kehnot pomot ympärilläni (suomentanut Tiina Ohinmaa, Atena 2019).”

”Keskustelussa huomattavan paljon mainintoja sai Adolf Hitlerin Taisteluni (suomentanut Lauri Hirvensalo, WSOY 1941). Kirja epäilemättä saisi paljon huomiota ja kääntäisi keskustelun sanokaamme vaikkapa lentopisteiden omaan taskuun pussittamisesta aivan muihin aiheisiin. Teoksen saatavuus voisi kuitenkin muodostua ongelmaksi, jos tilanne tulisi päälle kovin vauhdikkaasti.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide