Adhd-oireiset lapset ovat jääneet väliinputoajiksi - Mielipide | HS.fi

Adhd-oireiset lapset ovat jääneet väliinputoajiksi

Lapsia ja heidän perheitään pompotellaan ammattilaiselta tai tukimuodosta toiseen.

13.4. 2:00

Saamme Adhd-liittoon viikoittain huolestuneita yhteydenottoja eri puolilta Suomea pitkistä jonoista ja vaikeuksista lasten ja nuorten adhd-tutkimuksiin pääsemisessä. Adhd:n varhaiseen tunnistamiseen on panostettava. Tuki tulee aloittaa oikea-aikaisesti jo ennen diagnoosin saamista ja palvelupolkuja on selkeytettävä lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

Pullonkauloja tutkimuksiin ja oikea-aikaisen tuen ja hoidon piiriin pääsemiseen on useita. Kyse voi olla koulupsykologien resurssipulasta, mutta tulpan palveluille voi aiheuttaa myös ongelmia vähättelevä asenne, tiedon puute palvelujen järjestämisestä tai se, ettei palvelupolkua ole lainkaan mietitty.

Adhd-oireiset lapset, nuoret ja perheet on tunnistettu väliinputoajiksi, joita pompotellaan ammattilaiselta tai tukimuodosta toiseen. Vanhempien kokemukset ja muun muassa Ulla Särkikankaan väitöstutkimus (2020) osoittavat palvelujen vaatimisen uuvuttavana lisänä kuormittavalle arjelle ja hauraille voimavaroille.

Tutkimukset osoittavat, että hoitamaton adhd voi vähentää yksilön ja perheen hyvinvointia ja luoda kielteisiä vuorovaikutuskehiä, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Sen vuoksi adhd:n palvelupolku on saatava kuntoon nyt. Meillä ei ole inhimillisesti eikä yhteiskunnallisesti varaa jättää auttamatta adhd-oireisia lapsia ja heidän perheitään.

Käynnissä olevassa sote-palvelurakenneuudistuksessa on rakennettava selvä palvelupolku kunnan matalan kynnyksen palveluista perustason tukeen ja kuntoutukseen sekä tarvittaviin erikoissairaanhoidon palveluihin. Asiakasperhe tulee asettaa keskiöön. On kuunneltava yksilöllisiä tarpeita ja huolehdittava palvelukokonaisuudesta.

Samalla tulee rakentaa tiivis yhteys kouluun ja sen oppilashuoltoon, huomioida vanhemman ja perheen tuen tarpeet sekä lisätä osaamista ja resursseja adhd:n tunnistamiseksi ja liitännäispulmien kuten päihde- ja mielenterveyshaasteiden ratkaisemiseksi. Koulupsykologit ovat myös tärkeä osa palvelupolkua. Tarvitsemme heitä lähellä oppilasta, tukemaan koulun kasvatusyhteisöä sekä tuottamaan adhd-tutkimuksissa tarvittavaa tietoa.

Adhd:n oirekuva on yksilöllinen eikä vaikuta henkilön kognitiivisiin taitoihin. Oirekuvansa tunnistava ja haasteisiinsa oikea-aikaisen tuen avulla ratkaisuja löytänyt aikuinen on aktiivinen kansalainen, työntekijä, vanhempi, vaikuttaja ja luovuuttaan hyödyntävä toimija. Pitäkäämme huolta, että kannattelemme ja tuemme koulunsa aloittavaa lasta tai identiteettiään pohtivaa nuorta kohti tätä tulevaisuutta.

Piia Haukilahti

asiantuntija

Katja Suni

kehittämispäällikkö, Adhd-liitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide