Tasaraita ja Unikko ovat klassikoita, mutta suomalaista vaate­suunnittelua ei voi loputtomasti rakentaa niiden varaan - Mielipide | HS.fi

Tasaraita ja Unikko ovat klassikoita, mutta suomalaista vaate­suunnittelua ei voi loputtomasti rakentaa niiden varaan

Suomessa on suunnitteluosaamista, mutta osaaminen tulee päivittää seuraavalle tasolle – perinteitä kunnioittaen ja elvyttäen.

Annika Rimalan 1960-luvulla suunnittelema Tasaraita ja Maija Isolan suunnittelema Seireeni olivat näytillä Marimekon 60-vuotisnäyttelyssä Designmuseossa vuonna 2011.­

13.4. 15:00

Luovan alan merkitys koronaviruskriisin jälkeisessä Suomessa on herättänyt keskustelua. Myös suomalainen vaatesuunnittelu on nostettu pöydälle. Helsingin Sanomissa käsiteltiin (3.4.) nuorten suomalaisten vaatesuunnittelijoiden paluumuuttoa Suomeen koronavirustilanteen seurauksena.

Nuorena suunnittelijana pidän suomalaisen vaatesuunnittelun tulevaisuutta tärkeänä sekä henkilökohtaisella että kansallisella tasolla. Aalto-yliopisto on yksi maailman parhaista muotoiluyliopistoista. Suomessa on maailmanluokan luovuutta ja innovatiivisuutta – mutta kuten HS:n jutussa osuvasti tuotiin esiin, miksi sitä ei vielä osata hyödyntää kotimaassa?

Historiallisesti katsottuna Suomella on ollut vahvaa vaateteollisuutta. Muotoilu oli Suomelle kulttuurihistoriallisesti tärkeä itseilmaisun muoto erityisesti sotien jälkeen. Nyt kuitenkin koulutamme historiamme parhaita suunnittelijoita lähinnä ulkomaisia huippuyrityksiä varten. Miksi kotimaassa taitojamme ei osata tai haluta hyödyntää?

Maailmalla matkustaessa huomaa, että Suomea arvostetaan designmaana. Kotimaassa kunnioitetaan Aaltoja, Isolaa, Sarpanevaa, Wirkkalaa ja Franckia. Monessa suomalaisessa kodissa on niin Artekin jakkaroita kuin Marimekon tekstiilejäkin. Mutta vaikka Tasaraita ja Unikko ovatkin klassikoita, niiden varaan ei voi rakentaa loputtomasti. Nyt sopii miettiä, mitä suomalainen muotoilu ja vaatesuunnittelu voisi olla 2020-luvulla. Miten tehdä tulevaisuuden muotia kestävästi ja kiinnostavasti?

Suomessa on suunnitteluosaamista, mutta osaaminen tulee päivittää seuraavalle tasolle – perinteitä kunnioittaen ja elvyttäen. On äärimmäisen tärkeää ymmärtää nykyasiakasta ja hänen tarpeitaan, jotka liittyvät tuotteiden kulttuuriseen, ekologiseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen.

Toisin kuin vaikka Ruotsissa, meillä ei osata panostaa rohkeasti markkinointiin.

Koronaviruksen jälkeinen Suomi voisi olla vaatesuunnittelun ja kestävän kehityksen kärkimaa. Se edellyttää tahtoa työskennellä pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti muotikenttää vahvistaen. Aalto-yliopiston kouluttamat muodin ja muotoilun ammattilaiset ja monitoimiosaajat ovat mielellään käytettävissä tässä työssä.

Carolina Forss

taiteen maisteri, Aalto-yliopisto, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide