Työttöminä olevat hakevat työkyvyttömyys­eläkettä yhä useammin - Mielipide | HS.fi

Työttöminä olevat hakevat työkyvyttömyys­eläkettä yhä useammin

Työkyvyttömyyseläke­hakemukseensa myönteisen päätöksen saanut on useammin virka- tai työsuhteessa hakemushetkellä kuin hylkäävän päätöksen saanut.

16.4. 2:00

Julkisen alan työkyvyttömyys­eläkehakemusten määrä on viime vuosina kasvanut, mutta ehkä hieman yllättäen koronavuonna 2020 työkyvyttömyys­eläkkeiden hakeminen väheni. Samaan aikaan hylkäävien työkyvyttömyys­eläkepäätösten osuus on ollut nousussa viiden vuoden tarkastelujaksolla.

Hylkäävien päätösten määrän kasvua on vuodesta 2017 lähtien tapahtunut kaikkien työkyvyttömyys­eläkelajien kohdalla, kaikissa ikäryhmissä, yleisimmissä sairausryhmissä sekä lähes kaikilla ammattialoilla. Selityksiä hylkäävien päätösten määrän kasvulle lienee monia, joista yksi on hakemushetkellä työttömänä olevien hakijoiden määrän lisääntyminen.

Viiden viime vuoden aikana työttömien hakijoiden määrä kasvoi erityisesti vuosina 2018–2019. Tällöin oli voimassa nyt jo unohdettu työttömyysturvan aktiivimalli. Aktiivimallissa työtön saattoi välttää työttömyysturvan pienentymisen, mikäli työkyvyttömyyseläkehakemus oli vireillä.

Viitteitä aktiivimallin vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkehakemusten lisääntymiseen on ollut jo aikaisemmin. Nyt myös tilastot tukevat tätä tulkintaa. Hakemushetkellä työttömänä olevien määrä on kasvanut sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien että mielenterveyshäiriöiden perusteella haetuissa eläkkeissä.

Työkyvyttömyyseläkehakemukseensa myönteisen päätöksen saanut on useammin virka- tai työsuhteessa hakemushetkellä kuin hylkäävän päätöksen saanut. Työttömänä olevien hylkäävät päätökset ovat ilmiö, jolle on monia syitä: työttömillä ei ole käytössään terveydentilan selvittelyjä koordinoivaa ja dokumentoivaa työterveyshuoltoa eikä työterveyshuollon tarjoamia hoitomahdollisuuksia.

Työkykyjohtamisen keinot, joita työpaikoilla käytetään yhä enemmän työterveyshuollon ja hr-toimijoiden yhteistyöllä, eivät koske työttömiä. Joskus primäärisyy eläkkeen hakemiseen on työttömyys ja toimeentulon turvaaminen, ei työeläkelakien tarkoittama työkyvyn heikentyminen.

Pitkittyessään työttömyys ja työkyvyttömyys usein sekoittuvat ongelmavyyhdeksi, josta on vaikea sanoa, mikä on ensisijainen ongelma. Työttömäksi joutuvien terveystarkastukset heti työttömyyden alkaessa olisivat tärkeitä, jotta terveydentilan vuoksi työkyvyltään heikentyneet ohjattaisiin heti alussa oikeiden palvelujen ja toimeentuloturvan piiriin.

Merja Paananen

eläkejohtaja, Keva

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide