Marxilaisessa opiskelijaliikkeessä on vielä tutkittavaa - Mielipide | HS.fi

Marxilaisessa opiskelijaliikkeessä on vielä tutkittavaa

Oleellisemmin kuin luentolakot ja mielenosoitukset radikaalin opiskelijaliikkeen toimintaan sisältyivät tutkimus ja tieteellinen kunnianhimo. Niiden rinnalla oppikirjojen neuvostovastaisuuksiin liittynyt vouhotus jää ylilyöntinä kuriositeetiksi.

17.4. 2:00

Kirjoituksessaan 1970-luvun marxilaisesta opiskelijaradikalismista Aalto-yliopiston muotoiluhistorioitsija ja Taideteollista korkeakoulua koskevaa väitöskirjaa valmisteleva Kaisu Savola toivoi ”ainaisen kauhistelun sijasta” tutkimukseen perustuvaa tietoa ja uusia näkökulmia opiskelijaliikkeen arvioon (HS Mielipide 2.4.).

Ymmärryksemme Suomen lähihistoriasta ei syvene toistelemalla tunnepohjaisia leimoja ja subjektiivisia heittoja. Aalto-yliopiston emeritusprofessori Raimo Lovio esittikin hiljattain näkemyksenään, että 1970-luvun marxilainen opiskelijaliike uudisti konservatiivista yliopistoa merkittävästi (Kulttuurivihkot 6, 2020). Oleellisemmin kuin luentolakot ja mielenosoitukset radikaalin opiskelijaliikkeen toimintaan sisältyivät tutkimus ja tieteellinen kunnianhimo. Niiden rinnalla oppikirjojen neuvostovastaisuuksiin liittynyt vouhotus jää ylilyöntinä kuriositeetiksi.

Sosialistinen opinto- ja tutkimuskeskus perustettiin marxilaisen opiskelijaliikkeen elimeksi 1970-luvun alussa. Siitä kehittyi vuosikymmenen puolivälissä marxilaisesti suuntautuneiden tutkijoiden monitieteellinen yhteisö Tutkijaliitto. Järjestö on edelleen elinvoimainen ja sen aikakauslehti Tiede & edistys on jo 45 vuoden ajan ollut yksi johtavia kotimaisia tiedejulkaisuja.

Historiallisen tutkimuksen ajankohtainen tehtävä olisikin selvittää marxilaisen opiskelijaradikalismin panos ja merkitys suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä sitten 1970-luvun. Tehtävää toteuttamaan tarvittaisiin yksi tai useampikin hyvin resursoitu projekti.

Pelkästään akateemista maailmaa ajatellen niiden professoreiden, dosenttien ja tohtorien joukko, joiden opiskeluvuosia toiminta Sosialistisessa opiskelijaliitossa ja jäsenjärjestöissä väritti, on suuri. Monet ovat myös ne opettajat, virkamiehet, toimittajat, taiteilijat, lääkärit, sairaanhoitajat, insinöörit ja juristit, jotka marxilaisen opiskelijaliikkeen piirissä kasvaneina sitoutuivat demokraattiseen ammattikäytäntöön ja sosiaaliseen vastuuseen. Tällä voimavaralla ja sen heijastusvaikutuksilla on hyvinvointivaltiota vakaumuksellisesti edistetty ja ylläpidetty.

Uusliberaalit egoistit ovatkin sitten seuraavien vuosikymmenten tuotetta.

Kimmo Sarje

estetiikan dosentti, kuvataiteilija, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide