Yliopiston perustutkintoja tarvitaan myös tulevaisuudessa - Mielipide | HS.fi

Yliopiston perustutkintoja tarvitaan myös tulevaisuudessa

Pienet osaamiskokonaisuudet ovat parhaimmillaan silloin, kun perustutkintojen tuoma riittävä pohjaosaaminen on jo olemassa ja sitä laajennetaan jatkuvan oppimisen hengessä.

17.4. 2:00

Mikrotutkinnot, kapeaan osaamiseen keskittyvät lyhyet koulutukset, puhuttavat koulutuskentällä.

Jatkuvan oppimisen näkökulmasta mikrotutkintojen kehittäminen on kannattavaa, sillä omaa osaamista tulee voida uudistaa työuran ja elämän eri vaiheissa mielekkäällä tavalla. On tärkeää, että yliopistot luovat eri-ikäisille ja -taustaisille ihmisille sopivia oppimisen mahdollisuuksia. Yhtä tärkeää on se, että yliopistojen perustutkinnot säilyvät. Ne tarjoavat syvällistä osaamista, jota muuttuvassa maailmassa eniten tarvitaan.

Kahdeksan suomalaista yliopistoa kuuluu eurooppalaisten yliopistojen alliansseihin, joiden ytimessä on kolmiosaisen Bolognan prosessin mukaisen tutkintorakenteen kehittäminen. Tutkintojen yhteinen rakenne – kandidaatin tutkinto, maisterin tutkinto ja tohtorin tutkinto – mahdollistaa tutkintojen kansainvälisen vertailtavuuden. Allianssien yhteisenä tavoitteena on niin ikään vapaan opiskelija-, tutkija- ja opettajaliikkuvuuden, yhteisten eurooppalaisten arvojen sekä YK:n kestävän kehityksen periaatteiden edistäminen.

Näiden Bolognan prosessin mukaisten perustutkintojen arvona on mahdollistaa kasvaminen asiantuntijaksi. Kandidaatin tutkinnon on hyvä tarjota opiskelijalle vankka, tieteenalasidonnainen osaaminen. Maisterivaiheessa on hyvä lähteä etsimään ja löytämään oman ekspertiisin tarkenne. Siksi maisterin tutkinnon yhdeksi osaksi voisivat sopia myös pienistä osaamisalueista muodostuvat kokonaisuudet.

Itse tutkintoa mikrotutkinnoista ei kuitenkaan kannata muodostaa. Pienet osaamiskokonaisuudet ovat parhaimmillaan silloin, kun perustutkintojen tuoma riittävä pohjaosaaminen on jo olemassa ja sitä laajennetaan jatkuvan oppimisen hengessä. Perustutkintojen luoma pohjaosaaminen perustuu pitkäjänteisiin ja toisiinsa sidoksissa oleviin opintojatkumoihin.

Tiedon syvällinen omaksuminen on prosessi, joka vie aikaa. Vaikka digitalisaatio on mahdollistanut jatkuvan informaatiovirran sekä ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun, oppimisen kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn lainalaisuudet eivät ole muuttuneet.

Perustutkintojen luoma pohjaosaaminen perustuu myös opiskeluyhteisön voimaan. Kun opiskelija opiskelee pitkäjänteisesti samoista asioista kiinnostuneiden kanssa ja kuuluu monialaiseen yliopistoyhteisöön, yhteistyön ja yhteenkuulumisen tunteen lisäksi syntyy pitkälle eteenpäin kantavia verkostoja sekä ystävyyssuhteita.

Tutkintokoulutus on pohja koko elämän mittaiselle jatkuvalle oppimiselle, hyvinvoinnille, mielekkäälle työuralle ja maailman pelastamiselle.

Piia Björn

vararehtori, Turun yliopisto

Hanna Snellman

vararehtori, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide