Kulujen pelko voi haitata oikeuden hakemista tuomioistuimesta - Mielipide | HS.fi

Kulujen pelko voi haitata oikeuden hakemista tuomioistuimesta

Lainsäädännön kehittämisen lisäksi oikeudenkäyntikuluja voidaan hillitä tuomioistuinten käytäntöjä parantamalla.

17.4. 2:00 | Päivitetty 17.4. 9:34

Kohonneet oikeudenkäyntikulut ja oikeudenkäynnin keston pitkittyminen aiheuttavat ongelmia riita-asioiden oikeudenkäynneissä. Oikeudenkäynnin pitkittyminen on omiaan kasvattamaan myös kuluja.

Helsingin yliopiston syyskuussa 2020 julkaisemassa tutkimuksessa ilmeni, että oikeudenkäyntikulut ovat edelleen kasvaneet pääkäsittelyyn edenneissä riita-asioissa ja käsittelyaika pidentynyt 13 kuukauteen. Riita-asioista ratkaistiin pääkäsittelyssä enää viidennes, ja valtaosa jutuista sovittiin valmistelussa. Sovinto on hyvä asia, mutta ei silloin, jos oikeudesta saada tuomioistuimen ratkaisu tingitään oikeudenkäyntikulujen takia.

Nämä tutkimustulokset antavat aihetta vakavaan huoleen. Onko tulojensa vuoksi vaille oikeusapua jäävien suomalaisten enää mahdollista hakea oikeutta riita-asioissa? Kohtuuttomat käsittelyajat ja vaikeasti ennakoitava kuluriski voivat nostaa kynnystä ylipääsemättömäksi.

Oikeusvaltiossa jokaisen pitäisi varallisuudesta riippumatta voida hakea oikeutta tuomioistuimessa. Pienituloinen saa oikeusapua valtion varoista, jolloin hän ei joudu vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan. Muiden kuluriski voi sen sijaan muodostua tuloihin ja varallisuuteen nähden suhteettomaksi. Hallitusohjelmaan kirjattu selvitys oikeusavun tulorajojen nostamisesta pitäisi käynnistää pikaisesti.

Oikeudenkäyntikulujen kasvu johtuu useista eri syistä. Lainsäädäntö antaa tehokkaita keinoja kiteyttää käsiteltävä asia ja huolehtia käsittelyn joutuisuudesta, mutta tuomioistuimet eivät aina ole parhaalla tavalla omaksuneet rooliaan oikeudenkäyntien johtamisessa.

Jos tuomioistuin ei pysty selkiyttämään oikeudenkäynnin kohdetta eikä rajoittamaan rönsyämistä, aikaa ja resursseja kuluu turhaan. Napakka prosessinjohto on kaikkien etu.

Tuomioistuinten edellytykset riita-asioiden tehokkaaseen käsittelemiseen parantuisivat, jos tuomarien erikoistumiseen ja osaamisen kehittämiseen panostettaisiin. Oikeudenkäynti tulisi toimittaa ”kerran ja kunnolla” käräjäoikeudessa. Nykyisin valtaosa riita-asioista ratkaistaan käräjäoikeudessa yhden tuomarin voimin, vaikka laajemman kokoonpanon käyttäminen olisi usein perusteltua. Tuomareiden määrän riittävyyteen tulee kiinnittää vakavaa huomiota.

Lainsäädäntöä voitaisiin kehittää säätämällä normaalioikeudenkäyntiä kevyempi vaihtoehto. Asianosaiset hoitaisivat rahamääräisesti vähäiset riitaisuutensa ilman avustajaa kulukaton suojassa. Kevyitä menettelyjä on käytössä monissa muissa Euroopan maissa. Niistä voidaan ottaa mallia.

Suuri osa oikeudenkäyntikuluista aiheutuu avustajien palkkioista, jotka oikeudenkäynnin hävinneen osapuolen pitää pääsääntöisesti korvata. Oikeudenkäyntiavustajan pitää saada vaativasta asiantuntijatyöstään asiallinen korvaus. Valtaosa avustajista hoitaa tehtävänsä ammattitaitoisesti ja kohtuullisin palkkioin. Tuomioistuimen tulee puuttua ylilaskutustapauksiin. Asianajajien palkkioita koskevat riidat voidaan viedä Asianajaja­liiton valvontalautakunnan käsittelyyn.

Tulisi myös arvioida uudelleen, pitäisikö hävinneen osapuolen ankaraa korvausvelvollisuutta lieventää, jos oikeudenkäyntiin on ollut perusteltu syy tai jos riidan kohteena oleva asia on ollut rahassa mitaten arvoltaan vähäinen. Oikeudenkäyntikulujen ei pääsääntöisesti pitäisi ylittää riidan kohteena olevan asian rahallista arvoa. Nykyisin tämä on tavallista.

Oikeusministeriössä on hallitus­ohjelman mukaisesti aloitettu arviomuistion laatiminen riita-asian oikeudenkäyntikulujen määräytymisperusteista ja lainmuutostarpeista.

Lainsäädännön kehittämisen lisäksi olennaista on, että oikeudenkäynnin eri toimijat sisäistävät oman vastuunsa asiassa. Tämä koskee niin tuomareita, oikeudenkäyntiavustajia kuin asianosaisiakin.

Korkeatasoinenkaan lainsäädäntö ei turvaa oikeuksien toteutumista, jos tarjolla olevia keinoja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi ei käytetä tehokkaasti.

Tuula Linna ja Antti Tapanila

Linna on Suomen lakimiesliiton puheenjohtaja. Tapanila on Suomen tuomariliiton puheenjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide