Väkivaltaa on helppo lietsoa vitsin varjolla - Mielipide | HS.fi

Väkivaltaa on helppo lietsoa vitsin varjolla

19.4. 2:00

Niin & Näin -lehden pääkirjoituksessa Anna Ovaska toteaa, että keskustelua äärioikeiston noususta ja viha­puheesta on määrittänyt loputon taistelu merkityksistä ja tulkinnoista.

”Satunnaista, ennakoimatonta väkivaltaa lietsova retoriikka hyödyntää ja kutsuu monimutkaisia tulkinnan verkostoja. Tämä tulee hyvin esiin poliittisissa väkivallanteoissa, joiden motiiveista ja jopa tekijöistä pyritään strategisesti luomaan epävarmuutta.”

”Lisäksi on ollut pitkään tiedossa, miten ääriliikkeiden retoriikassa esimerkiksi rasististen tai misogyynisten viestien merkityksiä hämärretään väittämällä, että ne ovat huumoria tai ironiaa, tai piiloutumalla sen taakse, että esitetään ’vain kysymyksiä’.”

”Internetissä kiertävillä symboleilla, metaforilla, kuvilla ja meemeillä voidaan viestiä monitulkintaisesti niin, että väkivaltaan lietsova tai ihmisryhmiä alentava viesti voidaan aina tarpeen tullen kiistää.”

”Tulkitsijalla on valtaa: on tärkeää kiinnittää huomio sekä viestien kirjoittajien oletettuihin tarkoituksiin että siihen, millä tavoin viestejä tuotetaan ja tulkitaan. On myös tärkeää ymmärtää, että tekijän tarkoitus ja se, mitä hän sanoo omasta tarkoituksestaan, voivat olla kaksi hyvin eri asiaa.”

Yliopisto-lehdessä tietokirjailija Tommi Uschanov väittää, että teosten otsikointi on saanut kirjallisuuden­tutkimuksessa liian vähän huomiota.

”On vähälle huomiolle jäänyt, mutta kiinnostava seikka, että minkä tahansa teoksen otsikko on aina paljon luetumpi kuin teos itse – ja kenen tahansa kirjailijan tuotannon kaikkein luetuimman osan muodostavat täten hänen kirjojensa nimet. Jos tietty kirja saa esimerkiksi 3 000 lukijaa, sen nimi voi hyvinkin saada 30 000 tai jopa 300 000, riippuen siitä, miten suurilevikkisissä sanomalehdissä kirja arvostellaan.”

”Otsikointi on osa myös tieteellistä julkaisemista. – – Olen joutunut monta kertaa pettymään, kun olen poiminut tieteellisen kirjaston hyllystä teoksen, jonka selkämyksessä oleva yläotsikko on kiehtovan kuuloinen, mutta alaotsikko ei sitten olekaan.”

”Toisaalta otsikko voi antaa kirjasta liian viettelevän kuvan myös tahattomasti. Kun yhdysvaltalaisen Lester F. Wardin teos Dynamic Sociology kiellettiin Venäjällä vuonna 1891, arveltiin että syynä oli moukkamaisten sensuuriviranomaisten hätäinen tulkinta sen nimestä: dynamiitilla sosialismiin!”

”Samalla tavalla australialaisen filosofin David Armstrongin kuivan tekninen tutkielma Bodily Sensations oli 1980-luvulla vaarassa jäädä tulliin Singaporessa, koska ’keholliset tuntemukset’ kuulostivat epäilyttävän pornografisilta.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide