Suomalaiset unohtivat rahapelimonopolin tarkoituksen, ja siksi Lidlin Veikkaus-päätös on erittäin merkittävä - Mielipide | HS.fi

Suomalaiset unohtivat rahapelimonopolin tarkoituksen, ja siksi Lidlin Veikkaus-päätös on erittäin merkittävä

Kauppaketjun päätös luopua pelikoneista murtaa konkreettisesti Veikkauksen ympärille vuosikymmeniä hartaasti pystytettyjä rakenteita.

Veikkauksen rahapelejä Korson Lidl-myymälässä Vantaalla 15. huhtikuuta 2021.­

22.4. 2:00 | Päivitetty 22.4. 15:43

Matka Ruotsiin saattoi olla 1980-luvun lopulla teini­pojalle monella tapaa hämmentävä. Kun koti­kaupungissa Pietar­saaressa Kesoilin (kuka muistaa?) ja auto­marketin aulassa oli jo useita silloisen Raha-automaatti­yhdistyksen (RAY) peli­koneita, löysi ruotsalaisesta hotellista tai kaupasta yhden hikisen pajatson, jos tuuri kävi.

Se oli tietenkin pettymys, sillä yltäkylläisessä Ruotsissa kaikkea odotti olevan enemmän. Pelikoneiden määrässä ja näkyvyydessä Suomi oli kuitenkin jo suurvalta.

Moni löysi myös rahapelien kiksit jo varhain, eikä se ollut hyvä asia.

Viime viikolla suomalaisessa rahapeli­bisneksessä tapahtui merkittävin asia aikoihin, kun ruokakauppaketju Lidl ilmoitti luopuvansa kaupoissaan peliautomaateista kuluvan kesän aikana.

Lidl perusteli päätöstään vastuullisuu­della ja pelihaittojen ehkäisyllä. Päätös oli varmasti myös taloudellisesti kannattava peliliike, sillä suomalaisten ostoskäyttäytymiseen mukautunut saksalaisjätti on taas alallaan oman tiensä kulkija. Ketju saa myönteistä huomiota ja erottuu selkeämmin kilpailijoistaan.

Suomalaisen pelimonopolin vinkkelistä Lidlin päätös on valtava. Se rikkoo konkreettisesti nykyisen Veikkauksen ympärille vuosikymmenien aikana hartaasti rakennettua kansallista konsensusta ja rakenteita. Yksi ”maan tapa” murtuu.

Ei ole kauaakaan, kun Veikkauksen hiihtomaja ja kotimaisten peliyhtiöiden tilaisuudet olivat tärkeitä yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikkoja ja samanmielisten keskittymiä. Yritysten, järjestöjen ja poliitikkojen intressit sekoittuivat iloisesti keskenään, ja siinä sivussa unohtui myös järjestelmän alkuperäinen tarkoitus.

Valtion pelimonopoli tuotti sen edun­saajille mahdollisimman paljon rahaa, kun tarkoituksena oli tuottaa rahapelejä kansalaisille mahdollisimman vähäisillä peli­haitoilla. Se jäi kuitenkin sivuseikaksi.

Huimien tuottojen takia systeemillä riitti pitkään ja paljon ymmärtäjiä. Monopolista toisin ajatelleet joutuivat vaikeuksiin. Sen sai kokea myös muutama urheilutoimija.

Saksalaisen kauppajätin päätös on raikkaampaa ajattelua, joka on muutenkin lisääntynyt viime vuosina.

Osalliset kyseenalaistavat rahapeleihin liitetyt itsestäänselvyydet yhä useammin. Lisäksi tavassa järjestää pelimarkkina halutaan pohtia muitakin vaihtoehtoja kuin nykyistä.

Kirjoittaja on HS:n urheilutoimituksen uutistuottaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide