Mielenterveyskuntoutujille koronavirusvuosi on ollut kova - Mielipide | HS.fi

Mielenterveyskuntoutujille koronavirusvuosi on ollut kova

Heikoimmassa asemassa olevat toipujat ovat joutuneet äärimmäisen yksinäisyyden ja eristäytymisen keskelle.

26.4. 2:00

Koronaviruspandemian tuomat rajoitukset ovat koskettaneet kaikkia. Suuren kolhun ovat saaneet osakseen mielenterveystoipujat, erityisesti pahimmilla epidemia-alueilla. Heille suunnatut matalan kynnyksen kohtaamispaikat on jouduttu sulkemaan, ja järjestöjen tarjoama tuki on tavoittanut vain ne, joihin on saatu yhteys puhelimitse tai etäyhteyksiä hyödyntäen.

Järjestöjen rooli tänä poikkeuksellisena aikana on ollut merkittävä. Matalan kynnyksen toimintaa on mahdollisuuksien mukaan siirretty verkkoon, ja järjestöt ovat tehneet kovasti töitä, jotta mahdollisimman moni tavoitettaisiin. Tämä ei silti korvaa kasvokkain kohtaamista.

Monelle toipujalle tärkeä päivittäinen kotoa liikkeelle lähteminen on koronasulun vuoksi jäänyt väliin, kun ei ole ollut mahdollista mennä tuttuun ja turvalliseen matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan tapaamaan vertaisia. Kohtaamispaikat ovat tarjonneet monelle aktiivista toimintaa ja rutiineja päivään, edullisen lämpimän lounaan ja mahdollisuuden tavata muita ihmisiä. Tämän pois jääminen voi merkitä monelle oman voinnin romahtamista ja eristäytymistä ulkomaailmasta ja jopa sairaalajaksoja.

Kuluneen vuoden aikana painopiste onkin siirtynyt osittain toipujien mielenterveyden edistämisestä sen heikentymisen estämiseen. Heikoimmassa asemassa olevat toipujat ovat joutuneet äärimmäisen yksinäisyyden ja eristäytymisen keskelle.

Olemme tukeneet toipujia kriisitilanteissa sekä tarjonneet ohjausta hoitoon pääsemisessä, kun asiakkaiden elämäntilanne on kriisiytynyt eikä riittävää tukea ole ollut tarjolla tai sen hakemiseen ei ole ollut omia voimavaroja.

Poikkeusajan vaikutukset mielenterveyteen näkyvät vielä pitkään, ja huolemme ihmisistä ja kohderyhmästämme on suuri. On tärkeää, että järjestöjen ja matalan kynnyksen toimintaa tarjoavien rahoitus turvataan jatkossakin. Lisäksi järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä on tiivistettävä entisestään. Uskomme, että yhteistyöllä saamme paljon aikaiseksi.

Järjestöt saavat paljon arvokasta tietoa päivittäin matalan kynnyksen toiminnassa mukana olevilta toipujilta heidän tuen tarpeestaan, hoitoon pääsyn haasteista sekä mahdollisista epäkohdista. Järjestöt purkavat julkisen sektorin kuormitusta ja vahvistavat heikoimmassa asemassa olevien elämänlaatua.

Meillä on huoli matalan kynnyksen toiminnan toteuttamis­edellytyksistä. Poliittiset päätöksentekijät ovat monessa eri kohdassa tuoneet esiin järjestöjen merkittävän roolin ja tärkeyden osana hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämän tulee näkyä myös rahoituspäätöksissä.

Haluamme turvata heikoimmassa asemassa olevien avunsaannin myös jatkossa. Ketään ei saa jättää yksin.

Heidi Saukkonen

toiminnanjohtaja, Mielenterveysyhdistys Helmi ry

Eveliina Lafghani

toiminnanjohtaja, Taiteen Sulattamo ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide