Oikeudenkäyntikuluja on vaikea hillitä ilman kulujen tarkkaa erittelyä - Mielipide | HS.fi

Oikeudenkäyntikuluja on vaikea hillitä ilman kulujen tarkkaa erittelyä

Oikeudenkäyntikulujen kasvun syitä etsiessä tulee tunnistaa ne mekanismit, jotka kasvattavat yksityishenkilöiden kuluriskejä.

27.4. 2:00

Huoli oikeudenkäyntikulujen kasvusta ja oikeuden saatavuudesta on puhuttanut pitkin kevättä. Mukaan keskusteluun liittyivät myös Suomen lakimies- ja tuomariliittojen puheenjohtajat (HS Vieraskynä 17.4.).

Kimmokkeena keskustelulle on kirjoittamamme Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin selvitys, josta ilmenee, että oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet jo vuosikymmeniä käräjäoikeuksien pääkäsittelyissä ratkaistuissa riita-asioissa.

Keskustelussa syrjään on jäänyt kaksi tutkimuksessamme havaittua seikkaa. Ne ovat mielestämme keskeisiä, varsinkin, kun oikeudenkäyntikulusääntelyn muutostarpeita selvitetään parhaillaan oikeusministeriössä.

Ensimmäinen koskee oikeudenkäyntikulujen kehityksen eriytymistä. Julkinen keskustelu on keskittynyt erityisesti huoleen yksityishenkilöiden oikeudensaantimahdollisuuksien heikentymisestä. Hyvä niin.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt tutkimuksemme havainto siitä, että yritysten nostamissa kanteissa kulut eivät ole oikeastaan lainkaan suurentuneet vuosikymmenessä. Tämä on selvä muutos aikaisempiin vuosiin, jolloin yksityishenkilöiden ja yritysten jutuissa kulut kehittyivät samansuuntaisesti.

On myönteistä, että yritysten nostamissa kanteissa oikeudenkäyntikulut eivät ole kasvaneet. Huolestuttavaa kuitenkin on, että kulujen kasvu painottuu juuri haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden riitoihin.

Oikeudenkäyntikuluriski kohdistuu niin pieni- kuin keskituloisiinkin, koska häviäjän täysimääräinen korvausvelvollisuus koskee kaikkia. Oikeudenkäyntikulujen kasvun syitä etsiessä tuleekin tunnistaa ne mekanismit, jotka kasvattavat juuri yksityishenkilöiden kuluriskejä.

Toinen huomiomme koskee laskutuskäytäntöjä. Tutkimusaineistomme perusteella yleinen käytäntö on erilaisten toimenpiteiden niputtaminen yhteen laskuissa. Puoleentoista laskutettavaan tuntiin voi sisältyä tarkemmin erittelemättä ”sähköposteja, selvityksiä, yhteydenpitoa, neuvottelua ja asiakirjoihin perehtymistä”. Huomio voi vaikuttaa tekniseltä, mutta sillä on laajempikin merkitys. Kuluihin on vaikea puuttua, jos laskuista ei voi selvästi hahmottaa, mihin ne kohdistuvat.

Oikeudenkäyntikulujen kasvu ei johdu toimenpiteiden yhteen niputtamisesta, mutta kulujen kehitystä ei voida myöskään tutkia, jos laskutuksia ei voida vertailla keskenään.

Oikeusapua saaneiden asianosaisten yksityisten avustajien selvitykset kulujen perusteista ovat jo selvästi yksityiskohtaisempia. Laajemminkin käytössä oleva, tarkempi erittelykäytäntö mahdollistaisi kustannusten avoimemman arvioinnin.

Kattava tieto olisi myös tarpeen erilaisten kulukasvua hillitsevien keinojen arvioimiseksi ja tutkimukseen perustuvalle päätöksenteolle. Tätä tukisi myös ylipäänsä tarkempi rekisteritieto oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudellisen empiirisen tutkimuksen rooli näiden syiden ja vaikutusmekanismien selvittämisessä ja ratkaisukeinojen löytämisessä on ensiarvoisen tärkeää.

Laura Sarasoja

tohtorikoulutettava

Chris Carling

projektisuunnittelija

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide