Hallituksen jatkamiselle on taloudelliset perusteet - Mielipide | HS.fi

Hallituksen jatkamiselle on taloudelliset perusteet

Paras kompromissi olisi kipupaketti, jossa jokainen hallituspuolue tinkii itselleen tärkeistä tavoitteista.

27.4. 2:00 | Päivitetty 27.4. 7:02

Toivon mukaan hallitus pääsee sopuun. Talouden kannalta hallituksen jatkamiselle on kolme hyvää syytä ja yksi huono syy.

Ensinnäkin hallitus on hoitanut korona­virus­kriisin kansain­välisesti katsoen erin­omaisesti, pätevyydellä ja päättäväisyydellä. Nuo ominaisuudet voisivat olla hyödyksi myös talouden pulmia ratkottaessa.

Toisen syyn muodostavat taloutemme vaikeudet, joista hankalimpia ovat väestön ikääntymisen vaikutukset. Ne selittävät Työ­eläke­vakuuttajat Tela ry:n Risto Vaittisen mukaan jopa puolet vuoden 2008 jälkeen koetusta Suomen kasvun jälkeen­jääneisyydestä Ruotsiin verrattuna (Talouselämä 28.3.). Lisäksi ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat ilman eri päätöksiä joka vuosi ainakin puoli miljardia euroa, mikä tuottaa tuskaa poliittisille päättäjille. Pitkään tiedossa olleeseen ongelmaan ei mikään hallitus ole tarttunut tarvittavalla tarmolla. Suomi on ikääntymisen osalta Euroopan Japani.

Kolmas peruste hallituksen jatkamiselle on, että ongelmista selviämiseen on kohtuullisen hyvät edellytykset. Suomella on monia vahvuuksia: toimiva ja turvallinen yhteiskunta, runsaasti monikäyttöistä ja uusiutuvaa raaka-ainetta metsän muodossa sekä hyvin koulutettu työvoima. Meillä on sekä vahvoja suuryrityksiä että innovatiivisia pienyrityksiä. Maailmalla on kysyntää digitaaliselle osaamiselle ja ympäristöteknologialle, jotka ovat Suomen vahvuusalueita.

Suomi pärjää tulevaisuudessakin, mutta ongelmien voittaminen vaatii päätöskykyä ja aikaa – ja ainakin jälkimmäistä meillä onneksi on. Suomen julkinen velkaantuneisuus on eurooppalaisittain matalalla noin 70 prosentin tasolla (velka/bruttokansantuote), kun se euroalueella keskimäärin on noin 100 prosenttia. Uusien valtion lainojen korko on miinusmerkkinen ja korkotason odotetaan pysyvän matalana vielä pitkään.

Monet niin sanotut pehmeät toimet esimerkiksi lapsipolitiikan, nuorisotyön ja koulutuksen saralla parantavat työllisyyttä vasta vuosien tai peräti vuosikymmenten kuluessa. Toisaalta myös julkisen talouden ongelmana on ”kestävyysvaje”, joka ulottuu vuosikymmenien päähän. Pehmeät toimet eivät ole tehottomia, vaikka vaikutusten kvantifiointi on vaikeaa.

Suomi kaipaa toimia ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi. Eri tahoilla on peräänkuulutettu merkittäviä lisäpanostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin. Näiltäkin osin kestää vuosia ennen kuin hedelmiä voidaan korjata. Siitä huolimatta panostuksille on hyvät perusteet: velalla rahoitettu kasvun perustan vahvistaminen voi olla tärkeämpää kuin ”velalla elämisen” lopettaminen, joka on usein harhaanjohtava iskulause.

Järkevä ja realistinen keskipitkän aikavälin tavoite on, että julkisen velan ja bruttokansantuotteen suhde vakautetaan siedettävälle 75–80 prosentin tasolle. Palaaminen menokehyksiin ennen hallituskauden loppua on hyvä mutta vaativa tavoite. Näin siksi, että koronaviruskriisi langettaa pitkiä varjoja julkiseen talouteen: sen aiheuttamien vaurioiden korjaaminen – kuten hoitomenojen ja oppimisvelan lyhentäminen – lisäävät menopaineita vielä vuosia.

Aiheellinen vaatimus on, että hallituksen on kyettävä tekemään ”kovia” päätöksiä, vaikka niitä ei välttämättä tarvitse toteuttaa välittömästi. Esimerkiksi työttömyyskorvausten keston lyhentäminen lisäisi tutkimusten mukaan jonkin verran työllisyyttä. Siitä voitaisiin tehdä päätöksiä, jotka astuisivat voimaan vasta, kun työllisyys on hyvässä kasvussa.

Paras kompromissi olisi kipupaketti, jossa jokainen hallituspuolue luopuu ehdottomista reunaehdoista ja tinkii itselleen tärkeistä tavoitteista. Toisaalta hallituksen kaatuminen johtaisi poliittiseen kriisiin, jota Suomi ei pandemian oloissa kaipaa. Siksi jopa laiha sopu, joka ei tyydytä ketään, on nyt hallituksen kaatumista parempi vaihtoehto. Lisävalmistelua vaativia päätöksiä voi lykätä alkusyksyn budjettiriiheen.

Hallituksen on syytä jatkaa, koska se on alkutaipalellaan osoittanut toimintakykyä, koska Suomella on vakavia taloudellisia ongelmia ratkaistavina, ja koska ongelmat ovat voitettavissa.

Entä mikä on huono syy hallituksen jatkamiselle? Se kiteytyy tokaisuun, jonka mukaan jopa huonoin päivä hallituksessa on parempi kuin paras oppositiossa. Totta, mutta tuo ei ole hyvä syy jatkaa. Hallituksessa olo ei saa olla vain miellyttävien päätösten tekemistä ja ikävien ratkaisujen jättämistä tuleville päättäjille.

Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide