Viittomakielen käytöstä saatettiin ennen jopa rangaista - Mielipide | HS.fi

Viittomakielen käytöstä saatettiin ennen jopa rangaista

Kuuroutta on kautta aikojen yritetty ”parantaa”. Viittomakielisen yhteisön historian ymmärtäminen on tärkeää.

28.4. 2:00

Helsingin Sanomat julkaisi 4. huhtikuuta laajan artikkelin Kuuleva kuuro. Haluan kiittää kokemuksistaan kertonutta Tuulia Harjunmaata rohkeudesta ja avoimuudesta tuoda esiin oma näkökulmansa. Lisäksi haluan täydentää muutamia kirjoituksessa esille tuotuja asioita.

Kirjoituksessa nostettiin esille ristiriitoja, joita lääketieteellisen näkökulman sekä kielellisen ja kulttuurisen näkökulman välillä on. Viittomakielisen yhteisön historian ymmärtäminen on tärkeää, kun tarkastellaan kuuroutta ja kuulovammaisuutta identiteetin muodostumisen kannalta. Kuuroutta on kautta aikojen yritetty ”parantaa”, ja monet vanhemmat kuurot ovat eläneet ajan, jolloin viittomakielen käytöstä on rangaistu. Viittomakieliset kuurot on usein sivuutettu kysymyksissä, jotka liittyvät heidän oman elämänsä ja ”normaaliutensa” määrittelyyn.

Viittomakieliset itse kokevat viittomakielen olevan luonnollinen osa omaa identiteettiä sekä avain sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja tavalliseen arkeen. Jopa kuulon puuttuminen koetaan omaksi normaaliksi – tätä näkökulmaa ei ympäristön aina ole helppo ymmärtää.

Lääketieteellisestä näkökulmasta jää usein pois identiteetin ja kulttuurin merkitys. Viittomakielellä tai viittomakielisellä kulttuurilla ei ole nähty – erityisesti kuntoutuksen alkuvuosina – mitään merkitystä. Vanhempia on jopa kielletty viittomasta kuuroille lapsilleen. Tämä vastakkainasettelu on aiheuttanut monenlaisia törmäyksiä ja kitkaa.

Viime vuosina Kuurojen liitto ja sen kumppanijärjestöt ovat pyrkineet purkamaan asenteellisia esteitä. Keskitymme rakentamaan siltoja, jotta kuurot ja kuulovammaiset lapset sekä heidän perheensä pääsisivät monipuolisen tiedon äärelle ja löytäisivät toisensa. Järjestöjen yhteinen halu on vahvistaa lasten mahdollisuuksia täysimääräiseen kasvuun ja kehittymiseen.

Vastakkainasettelusta on aika siirtyä kokonaisvaltaiseen näkemykseen, joka tukee lapsen viitotun ja puhutun kielen sekä tasapainoisen persoonallisuuden kehitystä. Tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua kuntoutuksen monipuolisuudesta, avoimuutta sekä aitoa halua ymmärtää toisiamme. Tämän vuoksi peräänkuulutamme kuntoutuksen nykytilan arviointia sekä yhteistyötä edistävän keskustelun aloittamista.

Kuurojen liitto on avoin kattojärjestö kaikille viittomakielisille, viittomakieltä käyttäville ja viittomakielistä kiinnostuneille. Toimintaamme ovat lämpimästi tervetulleita kaikki kuulon asteesta riippumatta.

Markku Jokinen

toiminnanjohtaja, Kuurojen liitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide