Bidenin kauden alkukiihdytys rokottaa Trumpin paluuta vastaan - Mielipide | HS.fi

Bidenin kauden alkukiihdytys rokottaa Trumpin paluuta vastaan

Joe Bidenin ensimmäiset sata päivää vallassa ovat mullistaneet tunnelman Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteissa, mutta suhde ei ole vastikkeeton.

29.4. 2:00

Donald Trump poistui Valkoisesta talosta sata päivää sitten. Alkoi presidentti Joe Bidenin neli­vuotis­kausi Yhdys­valtojen johdossa. Jo ensimmäisinä päivinä virkaan­astujaisten jälkeen moni asia Yhdys­valtojen politiikassa mullistui.

Mutta ei suinkaan kaikki.

Yhdysvallat on yhä syvästi jakautunut maa. Bidenin jälkeen valtaan voi nousta seuraava Trump. Amerikka ensin -ajattelu ei sekään ole kadonnut, vaikka Bidenin Yhdysvallat katsoo myös muuta maailmaa kohti.

Biden tekee esimerkiksi kauppapolitiikassa valintoja, joiden tarkoitus on miellyttää amerikkalaista keskiluokkaa. Hän tekee aika ajoin myös ulko­politiikkaa keskiluokalle.

Biden vetää maansa joukot Afganistanista 11. syyskuuta vuoden 2001 terrori-iskun 20-vuotispäivänä. Afganistanista lähdössä on kyse myös demokraattipuolueen sisäisestä tasapainoilusta, sillä puolueen vasemmistosiipi on vahvistunut.

Yhdysvaltojen rajua kahtiajakoa Biden tilkitsee dollareilla. Historiallisen suuria elvytyspaketteja tarvitaan, sillä Yhdysvaltojen koulut, tiet ja kyky kehittää uutta teknologiaa kaipaavat päivitystä. Kiina on ajamassa Yhdysvaltojen ohi.

Jatkuvuutta Trumpin ajasta on myös suurvaltapoliittinen asetelma. Jos demokraatit ja republikaanit ovat jostain yhtä mieltä, niin siitä, että Kiina on Yhdysvalloille uhka.

Biden lupasi rokottaa sadassa päivässä sata miljoonaa amerikkalaista. Tavoite on täyttynyt mennen tullen. Biden pystyi osoittamaan, että yhteiskunta toimii.

Pandemia ja Yhdysvaltojen asioiden kuntoon laittaminen vie aikaa. Silti Biden on tehnyt myös sen, mitä lupasi eurooppalaisille liittolaisilleen. Tunnelma on mullistunut. Ulkoministeri Antony Blinken on käynyt kahdesti Brysselissä. Sinne ehtivät heti myös ilmastolähettiläs John Kerry ja puolustusministeri Lloyd Austin.

Biden itse tulee Eurooppaan kesäkuussa, kun Britannia isännöi G7-ryhmän kokouksen. Brysselissä on Naton huippukokous sekä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous. Samalle reissulle saatetaan sommitella tapaaminen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Bidenin Venäjän-linja vaikuttaa uskottavalta. Biden vastasi Venäjän kyberhyökkäykseen ja vaalivaikuttamiseen strategisesti taitavilla pakotteilla. Ukraina, Valko-Venäjä ja Aleksei Navalnyin kohtelu kiristävät välejä ja niin kuuluukin, mutta myös puheyhteys on auki.

Bidenin ilmastokokous osoitti, että ilmastotoimet ovat nyt Yhdysvalloille talous-, työllisyys- ja innovaatiopolitiikkaa sekä turvallisuuskysymys.

Epäselväksi ei ole myöskään jäänyt Aasian painoarvo. Intia ja Kaakkois-Aasian maat ovat tärkeitä, kun Biden kerää ympärilleen liittoutumaa pa­toamaan Kiinan nousua. Ensimmäisen kutsun Valkoiseen taloon sai Japanin pääministeri Yoshihide Suga.

Euroopassa Bidenilta on odotettu paljon, ja alku on hyvä. Suhde ei kuitenkaan ole vastikkeeton. Euroopassa on ratkaistava, onko EU:lla todella tahtoa liittoutua Yhdysvaltojen Kiina-rintamaan. Kiina panee silloin kovempaa vastaan.

Joka tapauksessa EU yrittää pysyä Bidenin perässä Aasiassa. Ensi viikolle aiottu EU:n ja Intian huippukokous tosin voi tyssätä, sillä pääministeri Narendra Modi tuskin pääsee koronaviruskriisin keskeltä Portoon.

Suomen ja Yhdysvaltojen suhde on hyvä. Ja jos Biden ja Putin tapaavat Helsingin sijaan muualla, se kertoo lähinnä siitä, ettei amerikkalaisia innosta Trumpin Helsingin-visiitin muisteleminen.

Trumpin aikaa on vaikea karistaa mielestä. Trump ei noussut tyhjästä, vaan pelasi ajan hengellä. Populismin houkutus leijuu yhä kaikkialla, vaikka Biden rokottaa amerikkalaisia sitä vastaan. Yhdysvaltojen sisäinen kehitys kertoo vallan suhteista, ja siksi Yhdysvaltoja tarkkaillaan myös Suomessa uudella tavalla.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide