Suomi on jo kaivosjätteen kriisimaa, ja tilanne pahenee - Mielipide | HS.fi

Suomi on jo kaivosjätteen kriisimaa, ja tilanne pahenee

Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki säätelee rakentamista ja suunnitteluun pätevien ammattilaisten vaatimuksia. Kaivosten rakentamisessa ja suunnittelussa ei tällaisia vaatimuksia ole, ja tulos on nyt nähtävissä.

1.5. 2:00

Sakari Herranen kirjoitti (HS Mielipide 27.4.) pohdiskellen, tuleeko Suomesta kaivosjätteen seuraava kriisimaa. Tähän on helppo vastata: se on jo sitä ja tilanne vain pahenee.

Suomeen on viime vuosien aikana perustettu kaivoksia, joiden jätealueiden tiivisrakenteita ei ole suunniteltu toimimaan siten kuin niiden pitäisi toimia. Tästä ovat esimerkkeinä Talvivaaran kaivoksen ympäristökatastrofit, joiden saastuttamia alueita ei ole vieläkään puhdistettu. Suurikuusikossa Kittilässä on muun muassa syanidia ja fosforia sisältävät lietealtaat, jotka ovat vuotaneet maaperään ja joiden korjaaminen on mahdotonta. Kevitsassa Sodankylässä on myös ollut vuotoja rakenteissa. Tässä vain muutama esimerkki.

Onko näistä sitten mitään opittu, kun lausunnoillakin on uusia kaivosten suunnitelmia, kuten Sakatin ympäristövaikutusten arviointi (YVA)? Siellä on tuhansia sivuja selvityksiä ja vain muutama sivu varsinaisista kaivosjätteen loppusijoituksen rakenteista. Valitettavasti nekin ovat siellä väärin.

Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki säätelee rakentamista ja suunnitteluun pätevien ammattilaisten vaatimuksia. Kaivosten rakentamisessa ja suunnittelussa ei tällaisia vaatimuksia ole, ja tulos on nyt nähtävissä. Kaivosten jätealueen tiivisrakenteen tulee toimia jopa satoja vuosia. Sen tehokkuutta ja käyttöikää tulee arvioida laskemalla muun muassa suotovesimääriä ja määrittelemällä rakenteelle kokonaisvarmuus.

Jätepenkereiden ympäristöriskejä ei voida arvioida ennen kuin ne suojausrakenteineen on ensin suunniteltu. Tähän on olemassa valmiit laskentamenetelmät ja ne ovat yleisessä käytössä. Miksi ne eivät ole käytössä kaivoksilla, kun ne ovat käytössä yhdyskuntajätealueilla?

Kaivosten ympäristövaikutusten arvioinnin sekä suunnittelutyön tekee hankkeeseen ryhtyvän kaivoksen maksama konsultti. Miten tekijä voi olla toimeksiantajastaan riippumaton? Olisiko parempi, jos arvioinnin tekisi riippumaton toimija, tai riippumaton toimija ainakin tarkistaisi suunnitelmat?

Ongelma johtuu varmaan myös siitä, että ammatit geologi ja geoteknikko menevät sekaisin. Rakenteiden suunnittelussa tarvitaan geoteknikkoa. Meillä on maassamme huippugeoteknikkoja ja osaamista. Kaivosten rakenteiden yhteydessä heitä ei kuitenkaan ole laajemmin käytetty. Valmistelussa olevassa kaivoslaissa tämän asian voisi korjata nyt, kun se on vielä mahdollista, ja pelastaa luonnon tarpeeton pilaaminen.

Peter Brandt

diplomi-insinööri, tiivisrakenneasiantuntija, Helsinki

Jouni Sarkkila

diplomi-insinööri, ympäristögeoteknikko, Keuruu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide