Saimaannorpan suojelussa ei pidä mennä liiallisuuksiin - Mielipide | HS.fi

Saimaannorpan suojelussa ei pidä mennä liiallisuuksiin

Ihmettelen, kun järvenherkkujen pyytäminen omilta rannoiltamme halutaan kieltää lähes totaalisesti saimaannorpan tähden.

Muikkua Saimaalta.­

3.5. 15:00

Ennen korona-aikaa sain käydä Espanjassa. Auringon noustessa vaimoni kanssa ihailimme Andalusiassa merenrantabulevardin hotellin parvekkeelta, kuinka kalastajat aamuisin lähtivät merelle veneineen kalaan.

Samoin Saimaalla kalastajat ja saaristokylien asukkaat ovat vieneet vuosisatojen ajan pyydyksensä sinisille selille ja järvenpoukamiin. Ovathan järvien antimet parasta mahdollista ravintoa myös meille savolaisille.

Nyt ihmettelen, kun järvenherkkujen pyytäminen omilta rannoiltamme halutaan kieltää lähes totaalisesti saimaannorpan tähden. Ihmettelen asiaa siksikin, kun nykyisillä rajoitteilla on saatu norppakanta hyvään kasvuun.

Itsekin olemme täällä halunneet suojella norppaa tekemällä osakaskunnittain osa-aikaisia verkkokalastuskieltoja. Omassa osakaskunnassani tehtiin juuri norpan suojelupäätökset seuraaville vuosille.

Nykyiset rajoitteet on täällä hyväksytty. Mutta aikeet ulottaa Saimaan verkkokalastuskielto heinäkuun loppuun saakka tuntuu totaalikiellolta. Sitä ei täällä ymmärretä. Heinäkuussa Saimaalla, Suomen suurimmalla järvialueella, ei siis saisi kalastaa normaalisti.

Norpan suojelu tulisi nähdä laaja-alaisesti. On kaksi näkökulmaa: norpan elämä ja ihmisen elämä. Kuten tiedetään, norppa jäi loukkuun Saimaan alueelle jääkauden jäiden sulettua. Norpan olemassaolo Saimaalla on luonnon suuren muutostrendin tulos. Tämä muutos jatkuu yhä.

Kotisaarestani on aina talvisin ollut jäätieyhteys kaupunkiin. Mutta jäätietä ei enää muutamana talvena ole pystytty tekemään. Samoin on lumikinosten laita. Lumikinoksissahan norppa pesii. Kun lumikinokset lopullisesti häviävät, mitä sitten tehdään?

Jospa pystyisimme kesyttämään norpan kuin koiran aikoinaan. Norppahan on seurallinen, leikkivä eläin, eikä se karta ihmistä. Jospa norppa tottuukin pesimään tekemissämme puisissa pesärakennelmissa.

Minusta ajattelemattominta olisi kalastuskielto eli paikallisten ihmisten ja kesämökeillään viihtyvien kaupunkilaisten elinmahdollisuuksien rajoittaminen sinisellä Saimaalla, Suomen suurimmalla järvialueella, jossa järvenherkkua on yltäkyllin. Täällä on saatu ruokaa pöytään silloinkin, kun muualla on nähty nälkää. On suorastaan järjetöntä kieltää pyydystämästä ja näin syömästä kotirannassa elävää kalaa.

Hannu Leskinen

Saimaalla syntynyt, Vantaa

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide