Työllisyystavoite on hallitukselle vieläkin etäinen - Mielipide | HS.fi

Työllisyystavoite on hallitukselle vieläkin etäinen

4.5. 2:00

Iltalehti toteaa, että valtio­varain­ministeriön virka­miehet pitävät ­kehys­riihessä sovittujen toimien työllisyys­vaikutuksia selvästi vaatimattomampina kuin hallitus.

”Kehysriihen työllisyystoimista löytyy esimerkiksi jatkuva oppiminen. Se on tärkeää, mutta kun siitä tehdään konkreettinen työllisyys­toimi, ollaan heikoilla jäillä.”

”Työllisyysasteen nousun piti olla tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti vaan eipä ole.”

”Työllisyyden kasvattaminen ­aidoilla työpaikoilla on mitä loistavin keino varmistaa julkisen sektorin rahoitus, koska se lisää verotuloja ja vähentää työttömyydestä aiheutuvia menoja. Mutta jos työllisyystalkoissa käytetään vain pehmeitä ja kivoja keinoja, kuten nykyhallitus tekee, ei veroeuroja kerry riittävästi valtion eikä kuntien kassoihin. Alijäämät pysyvät tai kasvavat.”

Kauppalehti luonnehtii kehys­riihen työllisyys­toimia pettymykseksi.

”Ne eivät varmuudella lisää työpaikkoja eivätkä myöskään vahvista julkista taloutta.”

”Osatyökykyisten työllistyminen on toki inhimillisesti ottaen tärkeää, mutta julkista taloutta se ei kohenna.”

”Arvioitujen työllisyysvaikutusten kannalta merkittävin toimi on te-palveluiden siirto kunnille. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan sillä saadaan 7 000–10 000 lisätyöllistä. Aiempien kuntakokeilujen perusteella arvio on varsin optimistinen. – – Varsinkin yksityiselle sektorille työllistyminen on vaikeaa.”

”Suurin pettymys on, että hallitus ei tehnyt päätöksiä paikallisen sopimisen edistämisestä eikä ansio­sidonnaisen työttömyysturvan uudistamisesta. Nyt olisi ollut hyvä aika tehdä rakenteellisia uudistuksia, kun nousukausi on käynnistymässä ja työvoiman kysyntä kasvaa.”

”Hallituksella on vielä pitkä matka 80 000 lisätyöllisen tavoitteeseensa, ja suunnitelmat julkisen talouden tervehdyttämisestä nojaavat pitkälti sen varaan.”

Maaseudun Tulevaisuus varoittaa vapun jälkeisestä kovasta arjesta.

”Kaikki koronan hävittämät työ­paikat eivät palaa. Alhaisen työllisyys­asteen ja heikkenevän huoltosuhteen maassa on nyt kiire löytää sellaista taloudellista toimintaa, joka tarjoaa aidosti tuottavaa työtä ja samalla edellytyksiä hyvinvoinnin jakamiselle yhteiskunnassa.”

”Suomi nousi 1990-luvun lamasta devalvoimalla markan ja tukemalla Nokian nousua maailman matka­puhelinjätiksi. 2020-luvulla Suomen pitäisi myydä maailmalle markkinoiden huutamaa hiilivapaata taloutta eikä tuijottaa turvepaakkuja ja naudanlantaa.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide