Lääkäri piirsi tussilla käteeni nuolen, ettei leikkaa väärää kättä – ja se osoittaa, mikä suomalaisissa sairaaloissa toimii hyvin - Mielipide | HS.fi

Lääkäri piirsi tussilla käteeni nuolen, ettei leikkaa väärää kättä – ja se osoittaa, mikä suomalaisissa sairaaloissa toimii hyvin

Suomalainen terveydenhuolto selviytyy mallikelpoisesti helposti mitattavista ja merkittävistä vammoista. Mutta harvoin elämä ja sairaudet asettuvat niin siisteihin rajoihin.

6.5. 2:00 | Päivitetty 6.5. 7:17

Helmikuussa kirjoitin: jos katkaisen vasemman käteni, uskon saavani apua julkisesta terveyden­huollosta.

Maaliskuussa katkaisin käteni, vahingossa oikean. Se kipsattiin, sitten leikattiin.

Ärsytti, joten päätin suhtautua kokemukseen testinä. Kirjoitan työkseni sote-asioista, mutta harvoinhan minä perus­terve keski-ikäinen itse sairaalaan tai edes terveys­keskukseen joudun.

Kokemus tiivistyy tussilla piirrettyyn nuoleen kädessäni. Kirurgi piirsi sen, ettei varmasti leikkaa väärää kättä.

Tussinuoli on osa sairaalan pitkää turvallisuus­protokollaa, vielä yksi tapa väistää virheet. Puhumallakin koko ajan varmisteltiin. Aina joku kyseli yhteys­tietoja ja lääke­allergioita. Tai tarkisti, olenko hädissäni, sattuuko ja tiedänkö miten kotona jumpata.

Testin tulos siis: täysi kymppi, erinomaista hoitoa. Meitä liukastuneita oli maaliskuun alussa Töölön odotushuoneet täynnä, mutta kiirettä ei näytetty minulle asti.

Yhtään vähempää en odottanutkaan.

Suomalainen järjestelmä selviää kiitet­tävästi, kun sairaus tai vamma on selvä. Jotain mitattavaa, röntgenkuvista näkyvää, helposti määriteltävää. Jotain, minkä voi merkitä tussilla ja hoitaa pois.

Monimutkainen menee herkemmin sekoiluksi, ja siitä turhasta kärsimyksestä saan sitten toimittajana kuulla.

Jos ihminen on samaan aikaan useammalla kuin yhdellä tavalla avun tarpeessa, alkaa esiintyä kaaosta, odottelua, epä­varmuutta ja kehnoa tiedonkulkua. Var­sinkin jos se autettava on hyvin vanha, hyvin nuori tai muuten haavoittuvassa asemassa. Viivästykset ja sekoilu vaarantavat joidenkin parantumisen. Toinen paranee, mutta pelkää tai ahdistuu turhaan.

Tämä on järjestelmän ominaisuus, ei ihmisten. Sote-alan ammattilaiset usein nimenomaan osaavat kohdata ja kuunnella ja saavat monimutkaisetkin tilanteet tuntumaan yksinkertaisilta. Jos heille annetaan siihen aikaa.

Jos siitä siis olisi apua, haluaisin käydä piirtämässä tussilla vähän lisää. Että korjatkaa tästä.

Vaikka niihin nuoriin, joita parhaillaan makaa sairaaloiden psykiatristen osastojen käytäväpaikoilla pitkin Suomea. Tai niihin vanhuksiin, jotka eivät enää selviä kotonaan, mutta tarjolla ei ole oikein muuta kuin kyyti päivystykseen ja takaisin yhä uudelleen. Kaikkiin hauraisiin tai monella tapaa tukea tarvitseviin, sillä sellaisiksihan me kaikki voimme muuttua.

Kirjoittaja on HS:n kaupunkitoimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide