Merenkulun tukijärjestelmän pitää ohjata alaa kohti hiilineutraaliutta - Mielipide | HS.fi

Merenkulun tukijärjestelmän pitää ohjata alaa kohti hiilineutraaliutta

Päästöjä voidaan vähentää laivasuunnittelulla, polttoaine­ratkaisuilla ja laivan nopeutta, kokoa tai lastityyppiä muuttamalla.

10.5. 2:00 | Päivitetty 10.5. 6:17

Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) on kiristämässä varustamoiden hiilidioksidipäästöjä koskevia määräyksiä. Merenkulun hiilidioksidipäästöjä suhteessa kuljetustyöhön vähennetään vuoden 2008 tasosta 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan Euroopan parlamentti on laajentamassa päästökauppajärjestelmäänsä merenkulkuun.

Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen vaatii, että merkittävä osa aluksista on hiilivapaita ennen vuotta 2050. Koska laivojen elinkaari on pitkä ja alukset ovat liikenteessä 20–30 vuotta, tarkoittaa tämä sitä, että jo nyt valmistuvat laivat ovat edeltäjiään huomattavasti vähäpäästöisempiä.

Laivojen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää kolmella tavalla: polttoaineratkaisuilla, laivasuunnittelulla sekä laivatyypin valintaan ja laivan nopeuteen liittyvillä valinnoilla.

Polttoaineratkaisut ovat nyt nopeimmin etenevä päästövähennys­toimenpide. Suomi on ollut edelläkävijä vähäpäästöisen nesteytetyn maakaasun käytössä etenkin matkustajalaivoissa. Tutkimusryhmät työskentelevät nyt aktiivisesti uusien polttoaineiden, muun muassa vedyn ja ammoniakin, sekä akkuteknologian ja tuulivoiman parissa. Satamat ovat rakentaneet maasähkövalmiutta ja valmistautuvat uusien meriliikenteen polttoaineiden jakeluun.

Laivasuunnittelu kehittyy koko ajan. Laivan vastuksen pienentäminen esimerkiksi pohjan muotoilulla vähentää päästöjä. Uusi materiaalitekniikka mahdollistaa kevyitä ja siten yhä vähäpäästöisempiä laivarakenteita – kuten katamaraaneja –, jotka ovat entistä kilpailukykyisempiä raskaampien alusten rinnalla. Lisääntyvä tekoälyn, automaation ja etäohjauksen hyödyntäminen optimoi polttoaineen­kulutusta, parantaa turvallisuutta sekä vähentää vaadittavaa työtä ja työvoimaa laivassa ja satamissa.

On arvioitu, että maailmanlaajuisesti alan uuteen teknologiaan investoidaan satoja miljardeja euroja seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä antaa suuria mahdollisuuksia suomalaiselle laivanrakennuksen ja meriteknologian viennille.

Päästöjä voidaan pienentää myös operatiivisilla toimilla, joista tärkeimmät ovat laivan nopeuden vähentäminen, laivan koon kasvattaminen tai lastityypin vaihtaminen eli suuremman lastimäärän kuljettaminen kerralla käyttämällä esimerkiksi kontteja kuorma-autojen sijasta. Muita mahdollisuuksia koko kuljetusketjun päästöjen vähentämiseen ovat intermodaaliliikenteen lisääminen tai lastin ja matkustajien hajauttaminen hitaampien ja vähäpäästöisempien sekä nopeampien alusten välillä.

Raideliikenteen kapasiteetin kasvu Euroopassa ja erityisesti Viroon päättyvä Rail Baltica antavat mahdollisuuden yhdistää meri- ja raidekuljetuksia uudella tavalla.

Merenkulku on Suomen ulkomaankaupassa on erittäin tärkeää, eikä se ole korvattavissa muilla kuljetusmuodoilla. Valtio on perinteisesti tukenut merenkulkutoimintaa muun muassa työvoimakustannusten palautuksella ja varmistanut siten Suomen lipun alla kulkevan kaluston kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn. Valitettavasti tukimuodot on rakennettu nykyisen meriliikenteen rakenteen eli nykyisten laivatyyppien ja kuljetusketjujen tukemiseen. Koronavirusajan tuet ovat vielä kärjistäneet tilannetta, kun erityistuki on kohdistettu vain yhteen laivaliikennetyyppiin, matkustaja-autolauttoihin.

Merenkulun tukijärjestelmä tulee uudistaa kannustamaan kohti kilpailukykyistä hiilineutraaliutta. Ruotsissa väylämaksuja porrastetaan jo nyt laivojen ympäristöystävällisyyden mukaan ja monet satamat antavat alennuksia vähäpäästöisille aluksille.

Laivakapasiteettia voidaan tarkastella kuljetetun lastimäärän eikä laivan tilavuuden mukaan, jolloin tuki kohdistuu paremmin kuljetussuoritteeseen. Tai voidaan tarkastella todellista polttoaineenkulutusta laskennallisten konetehojen sijasta. Suomen erityishaasteena uudistustyössä on varmistaa toimiva talvimerenkulku.

Hiilineutraalin merenkulkualan toimintamallin kehittämiseen tarvitaan mukaan koko ala lastinantajista laivateknologiaan. Myös merenkulun tukipolitiikka tulee uudistaa.

Ulla Tapaninen

Kirjoittaja on meriliikenteen professori Tallinnan teknillisessä korkeakoulussa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide