Etsin vastuullista villapaitaa ja sain eteeni satoja halpoja sekoiteneuleita – Kestävän kehityksen merkinnöistä on tullut lupa kuluttaa - Mielipide | HS.fi

Etsin vastuullista villapaitaa ja sain eteeni satoja halpoja sekoiteneuleita – Kestävän kehityksen merkinnöistä on tullut lupa kuluttaa

Se, että tekee vähemmän haittaa ympäristölle, ei tarkoita, että tekisi hyvää. Kauppojen vastuullisuuspuheen turvin shoppailua kuitenkin jatketaan entiseen tapaan.

10.5. 2:00 | Päivitetty 10.5. 6:21

Villapaidan kyynärpäistä alkoi kuultaa iho läpi. Olin sujahtanut tähän pehmeään neuleeseen vähintään joka toinen päivä siitä lähtien, kun etätyökäsky kävi. Paita oli muutenkin palvellut pitkään. Aloin etsiä sille seuraajaa.

Vaikka haluaisin olla ihminen, joka ostaa naapurin mummon kierrätysvillasta neulomia vaatteita, selasin myös isojen muotiverkkokauppojen valikoimia. Halusin paidan, joka on materiaaliltaan villaa ja kestävän kehityksen kriteerien mukainen.

Tarjolle tuli yli 200 neuletta. Ensimmäinen maksoi 13,95 euroa. Neuleessa oli 76 prosenttia polyesteriä, 14 prosenttia akryylia ja 3 prosenttia elastaania. Villaa oli vain 7 prosenttia! Selitys vastuullisuudelle löytyi alta: vähintään 20 prosenttia käytetystä polyesteristä oli uuden sijaan kierrätettyä.

Vastaavia neuleita oli tarjolla valtavasti. Oli vaikea päättää, mitä ajatella. Onko kyseessä vastuullisemman vaateteollisuuden alku vai räikeä viherpesu?

Kysyn asiaa tutkijatohtori Linda Turuselta, joka on perehtynyt vaateteollisuuden vastuullisuuteen. Hän pilkkoo ongelman osiin.

Se, että materiaaleista edes osa on kierrätetty, on askel hyvään suuntaan. ”Tällaisen vaatteen ympäristövaikutus on pienempi kuin uutta materiaalia käytettäessä.”

Materiaalien sekoittaminen vaatteessa ei ole yksiselitteisesti huono tai hyvä asia. Kierrätysmateriaali voi vaatia toista materiaalia rinnalleen kestääkseen paremmin.

Mutta: se, että tekee vähemmän haittaa ympäristölle, ei tarkoita, että tekisi hyvää. Lavea vastuullisuusmarkkinointi voi aiheuttaa kahdenlaisia ongelmia. Osa jatkaa sen turvin shoppailua hyvällä omatunnolla entiseen tapaan. Vastuullisuusmerkinnästä tulee lupa kuluttaa. Kriittinen kuluttaja taas tuntee itsensä huijatuksi ja menettää uskonsa kaikkiin vastuullisuusmerkintöihin.

Turunen muistuttaa, että tuotantovaiheen tärkeydestä huolimatta vastuu vaatteen ympäristökuormasta on myös käyttäjällä. ”Keskimäärin 60 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksesta syntyy käytöstä.” Esimerkiksi siitä, kuinka paljon vaatetta pestään ja kauanko se pysyy käytössä.

Mitä kävi paitahankinnalleni?

Etsinnän jälkeen tilasin suomalaisen, laatua korostavan merkin sataprosenttista vastuullisuussertifioitua villaa olevan paidan. Muutaman käyttökerran jälkeen paita oli niin sotkuinen nyppykasa, ettei sitä olisi kehdannut myydä edes kirpputorilla.

Käytin villakampaa, harjasin ja tuuletin. Lopulta pyysin äitiä ompelemaan paikat vanhan neuleen puhkikuluneisiin kyynärpäihin.

Kirjoittaja on hyvinvointitoimituksen toimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide