Matematiikan ylivalta opiskelijavalinnoissa rapauttaa yleissivistystä - Mielipide | HS.fi

Matematiikan ylivalta opiskelijavalinnoissa rapauttaa yleissivistystä

13.5. 2:00

Iltalehti toteaa, että opetus­alan ammattilaisia huolettaa matematiikan ylivalta korkea­koulu­valinnoissa.

”Matemaattisten aineiden suosion nousun taustalla on Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena oli saada nuoret nopeammin lukioista jatko-opintoihin. Samalla uudistettiin myös korkeakoulujen pääsykokeiden pisteytys, jossa pitkästä matematiikasta saa kaikissa jatko-opintopaikoissa enemmän pisteitä kuin mistään muusta aineesta.”

”Myös elinkeinoelämä on lobannut ahkerasti sen puolesta, että nuorten pitäisi lukea enemmän matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, jotta yritykset saavat osaavaa työvoimaa.”

”Tällä hetkellä noin puolet opiskelijoista valitaan korkeakouluihin suoraan ylioppilastodistuksen perusteella. Samalla matematiikan osaamisesta on tullut yhä tärkeämpää, sillä jos oppilas haluaa lukion jälkeen lukemaan esimerkiksi kieliä tai yhteiskuntatieteitä, hänen kannattaa kirjoittaa pitkä matematiikka, jos haluaa olla varma opiskelupaikastaan.”

”Ei siis ihme, että matematiikasta on tullut lukio-opiskelijoiden keskuudessa aiempaa suositumpaa: kolmen vuoden aikana pitkän matematiikan kirjoittajien määrä on noussut lähes 30 prosenttia. Samaan aikaan muun muassa vieraiden kielten, yhteiskuntaopin ja terveystiedon kirjoittajamäärät ovat laskussa.”

”Nykymaailmassa matematiikan osaamisen tarve on kasvanut kaikilla aloilla. Pitkän matematiikan opiskelu kehittää myös laajemmin oppilaan kykyä abstraktiin ajatteluun.”

”Päättäjien huoli matematiikan osaamisen tasosta on perusteltu, mutta onko nyt käynyt niin, että liian monet valitsevat pitkän matematiikan vain pääsykoepisteiden vuoksi, vaikka olisivat halunneet painottaa muita aineita.”

”Pisteytysuudistus on malliesimerkki hyvään pyrkivästä, mutta huonosti ja kiireellä toteutetusta uudistuksesta.”

”Jo nyt on käynyt selväksi, että uudistus ohjaa liiaksi lukiolaisten ainevalintoja ja rapauttaa lukion yleissivistävyyttä. Lisäksi malli asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan matemaattisten kykyjen ja motivaa­tion perusteella.”

Karjalainen moittii hallituksen aikeita vähentää tieteen rahoitusta.

”Tieteestä ja tutkimuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä. Tässä tilanteessa, ajatellen koronan jälkeistä aikaa, niihin pitäisi sijoittaa enemmän rahaa ja tekijöitä. Se on välttämätöntä, jotta suomalaisten osaaminen ja kilpailukyky vahvistuvat kiristyvässä kansainvälisessä talouskasvun tavoittelussa. Höyläämällä rahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suo­mi sahaa itse omaa oksaansa.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide