Tiedesivujen kirjoitus (HS 6.5.) nosti esiin huolen kemiallisten kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien kasvusta. Arvioitu riskien kasvu perustui tutkimukseen Yhdysvalloissa käytettyjen kasvinsuojeluaineiden haitoista eri eliöryhmille. Viranomaisina ja tutkijoina jaamme huolen ympäristön kemikalisoitumisesta, mutta haluamme selventää Suomen erilaista tilannetta.
Kasvinsuojeluaineita käytetään estämään kasvintuhoojien haittoja. Kasvinsuojeluaineet ovat säännellyin kemikaaliryhmä, joka käy läpi perusteellisen riskinarvioinnin ennen markkinoille pääsyä. Lainsäädännön mukaan kasvinsuojeluaineiden käyttö on Suomessa sallittua vain osana kokonaisvaltaista eli integroitua kasvinsuojelua, käyttöohjeita ja -rajoituksia noudattaen. Rajoitukset on määritetty valmistekohtaisesti. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja myyntiä valvotaan.
Suomessa toimitaan aktiivisesti kasvinsuojeluaineiden käytön riskien vähentämiseksi. Kansallinen kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ohjelma sisältää useita toimia.
Ammattimainen käyttö edellyttää kasvinsuojelututkintoa, jolla osoitetaan osaaminen esimerkiksi ympäristöhaittojen ehkäisemisessä. Vuodesta 2014 viljelijä on velvoitettu toteuttamaan integroitua torjuntaa, arvioimaan torjuntatarvetta ja käyttämään ensisijaisesti ennakoivia ja ei-kemiallisia torjuntamenetelmiä. EU:n pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategiat tähtäävät kasvinsuojeluaineiden riskien puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Kasvinsuojeluaineista aiheutuvien haittojen ehkäisy huomioidaan myös tulevassa kansallisessa pölyttäjästrategiassa.
Riskien vähentymistä mitataan myyntimääriin ja haitallisuuteen perustuvalla riski-indikaattorilla. Myyntimääriä on kerätty Suomessa vuodesta 1953 lähtien. Maatalouden kasvinsuojeluaineiden riskit ovat Suomessa kääntyneet laskuun. Elintarvikkeista mitatut kasvinsuojeluaineiden jäämät ovat alhaisia. Pintavesinäytteistä on seurattu yli kymmenen vuoden ajan noin kahtasataa ainetta, mutta vain yhden, nyt jo käytöstä poistuneen, pitoisuus on ylittänyt haitattoman pitoisuuden.
Mittaustieto tukee käyttömääräarvioihin ja mallinnuksiin perustuvaa oletusta siitä, että kasvinsuojeluaineiden haitat ovat Suomessa pieniä. Pitoisuustietoa vesi- ja maanäytteistä sekä eliöstöstä tarvitaan lisää, jotta voidaan varmistaa jo tehtyjen toimien vaikuttavuus ja tunnistaa lisätarpeet.
Ruoantuotanto kehittyy vastuullisempaan suuntaan. Tästä on osoituksena viljelijöiden kasvava kiinnostus kemikaalittomiin torjuntamenetelmiin. Muutos edellyttää ratkaisuja ja osaamista sekä viljelijöiden, tutkimuksen, neuvonnan ja viranomaisten yhteistyötä.
Kaija Kallio-Mannila
ryhmäpäällikkö, kemikaalit ja kasvinsuojeluaineet, Tukes
Katri Siimes
tutkija, Syke
Marja Jalli
erikoistutkija, Luke
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
