Todistusvalinta mullisti lukiolaisten opiskelun täysin - Mielipide | HS.fi

Todistusvalinta mullisti lukiolaisten opiskelun täysin

Matematiikasta on tullut käytännössä pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa. Tällä hetkellä valtaosa ylioppilaista kirjoittaa vain yhden kielen, englannin.

Ylioppilaskokeet suoritetaan nykyään sähköisesti.

15.5. 15:00

Yle uutisoi näyttävästi 10. toukokuuta korkea-asteen todistusvalinnasta ja lukiokoulutuksesta, jossa viiden viime vuoden aikana on koettu valtavasti muutoksia. Joskus tuntuu siltä, että kaikkien uudistusten vaikutuksia ei edes ennätetä selvittää, kun jo jokin uusi käytäntö korvaa entisen.

Syksyllä 2016 aloitettiin ylioppilas­kirjoitusten sähköistäminen, ja vuodesta 2019 lähtien koko ylioppilastutkinto on tehty tietokoneilla. Koronaviruspandemia aiheutti valtavan digiloikan. Opetussuunnitelmia on uusittu vuosina 2016 ja 2021, ja ylioppilastutkintokin elää muutosten aikaa. Ensi syksynä myös oppivelvollisuus laajenee lukioihin.

Nämä muutokset ovat kuitenkin vaikutukseltaan pelkkää näpertelyä verrattuna siihen, kuinka keväällä 2020 käyttöön otettu korkea-asteen todistusvalinta on mullistanut opiskelua lukioissa. Tämän uudistuksen seurauksena vuosina 2020–2023 suurin osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista valitaan pelkästään ylioppilaskirjoitusten perusteella.

Matematiikasta on tullut käytännössä pakollinen aine ylioppilas­kirjoituksissa, mikäli haluaa tulla valituksi todistusvalinnan kautta jatko-opintoihin. Pitkän matematiikan ohella kaikki luonnontieteet ovat kasvattaneet suosiotaan, sillä niistä saa yleensä paljon pisteitä.

Oikeustieteelliseen tiedekuntaan haettaessa kannattaa tutustua kymmeneen käskyyn ja Hammurabin lakiin suomalaista lakitietoa tarkemmin, sillä uskonnosta saa enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista. Katsomusaineiden suosio kasvaa ja samalla yhteiskuntaopin vähenee lukioissamme.

Muutosten myötä suomalaisten kielivaranto heikkenee entisestään. Tällä hetkellä valtaosa ylioppilaista kirjoittaa vain yhden kielen, englannin. Muiden kielten opiskelu vähenee jatkuvasti. Toista kotimaista on kyllä pakko opiskella, mutta useimmiten se jätetään kirjoittamatta.

Mikäli kielten opiskelua haluttaisiin lisätä, ratkaisu voisi olla ylioppilaskokeen uudistamisessa. Keväällä 2022 ylioppilastutkinnon aloittavien on jatkossa kirjoitettava viisi ainetta pakollisena. Mitäpä jos jollakin aikavälillä tuota pakollisuutta muutettaisiin siten, että kirjoitettavien aineiden joukossa pitää olla äidinkielen lisäksi kaksi muuta kieltä? Jos ruotsi tuntuu edelleen huonolta vaihtoehdolta, sen tilalle voisi ottaa jonkin muun kielen vaikka lyhyenä oppimääränä.

Entä voitaisiinko todistusvalinnassa painotuksia muuttaa järkevämmiksi? Voitaisiinko jatkossa ottaa huomioon korkeintaan neljä ainetta ylioppilaskirjoituksista? Se voisi myös lisätä tärkeiden taito- ja taideaineiden opiskelua.

Toivottavasti todistusvalinnoista päättävät kuuntelisivat herkällä korvalla erityisesti nuoria lukiolaisia. Kyse on kuitenkin ensisijaisesti heidän elämästään ja jaksamisestaan. Lukioajan pitäisi olla nuoren ihmisen parasta aikaa!

Pekka Kanninen

opinto-ohjaaja, Joensuu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide