Huoltovarmuuden rakentamiseen on sitouduttava pitkäjänteisesti - Mielipide | HS.fi

Huoltovarmuuden rakentamiseen on sitouduttava pitkäjänteisesti

Huoltovarmuustoiminta on murroksessa toimintaympäristön nopean ja arvaamattoman muutoksen vuoksi.

17.5. 2:00

Koronaviruspandemia on koetellut kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaan ja horjuttanut turvallisuudentunnetta. Myös huoltovarmuus­toiminta on murroksessa – ei pelkästään pandemian takia, vaan myös toimintaympäristön nopean ja arvaamattoman muutoksen vuoksi.

Täydelliseen huoltovarmuuteen ei päästä jatkossakaan, mutta riittävää huoltovarmuutta ylläpitämällä voidaan varmistaa, että yhteiskunta toimii myös kriisitilanteissa ja elämä jatkuu mahdollisimman vähin häiriöin.

Paljon julkisuudessa esillä ollut materiaalinen varautuminen on vain osa huoltovarmuustyötä. Varastoilla ostetaan aikaa korjata häiriötila, järjestää toimitusketjut kuntoon tai käynnistää tuontia korvaava tuotantolinja.

Verkottuneessa maailmassa valtiot ovat riippuvaisia kansainvälisistä arvoketjuista, digitalisoituneista infrastruktuureista ja elinkeinoelämän tuottamista palveluista. Valtiot eivät omista yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja palveluja tuottavia laitoksia tai infrastruktuureja, vaan ne on rakennettu yksityisellä rahalla ja kehitetty tuottamaan liiketaloudellisista voittoa. Tämä on parantanut valtavasti palvelujen monimuotoisuutta ja laatua sekä lisännyt hyvinvointia. Samalla on syntynyt uudenlaisia haavoittuvuuksia, joiden lieventäminen on huoltovarmuuden ydintehtävä.

Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi toteutettava energiamurros, jonka yhteydessä luovutaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja siirrytään kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, velvoittaa energiahuoltovarmuuden etsimään uudenlaisia ratkaisuja. Perinteisesti Suomen polttoaine-, sähkö- ja lämpöhuoltovarmuus on perustunut suuriin polttoainevarastoihin. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä keskeisimpiä huoltovarmuuden tavoitteita onkin nyt näiden varastojen korvaaminen uusilla ratkaisuilla, jotka kestävät myös sydäntalven kulutuspiikit.

Kaikki talouden ja yhteiskunnan keskeiset toiminnot ovat nykyään tavalla tai toisella digitalisoituneita. Olemme riippuvaisia globaaleista digitaalisista ekosysteemeistä ja järjestelmätoimittajista. Se korostaa myös kyberturvallisuuden merkitystä koko yhteiskunnan kriisinsietokyvylle.

Suomen maantieteellinen sijainti tekee meistä merikuljetuksista riippuvaisia. Tämä on korostunut myös koronaviruskriisin yhteydessä.

Maailman tavara- ja palveluvirrat ovat ylipäätään haavoittuvia kokonaisuuksia, ja kansainvälinen yhteistyö on ainoa tapa varmistaa niiden läpinäkyvyys ja toimivuus. Maailmanlaajuinen sääntöpohjainen yhteistyö on kuitenkin murenemassa, ja toimitusketjuista tulee yhä haavoittuvampia. Siksi on tasapainoiltava kansainvälisen yhteistyön ja omavaraisuuden välillä. Luotettavien logististen järjestelmien ohella EU:n toimintakyky, erityisesti sisämarkkinoiden toimivuus, on Suomen huoltovarmuuden kannalta aivan ratkaiseva asia.

Suomalaista huoltovarmuustoimintaa on luontevaa kehittää ja uudistaa nykyisten vahvuuksien pohjalta. Huoltovarmuutemme nojaa yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa ja siihen, että eri toimialojen yrityksillä on kyky turvata toimintansa eri kriisitilanteissa. Kansainvälisesti ainutlaatuista yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä on vaalittava tarkoin.

Nykyisestä huoltovarmuusrahastosta voidaan rahoittaa huoltovarmuustoimia pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Kriisi- ja häiriötilanteissa rahasto antaa mahdollisuuden reagoida joustavasti ja ketterästi akuutteihin rahoitustarpeisiin.

Huoltovarmuuden kehittäminen vaatii varmuusvarastointijärjestelmän uudistamista ja yritysyhteistyön tiivistämistä. Se merkitsee varastoinnin nykytilan kartoittamista, tavoitteiden ja kehittämistarpeiden määrittelyä sekä jakelun ja logistiikan ratkaisujen hakemista. Yritysyhteistyötä parannetaan kehittämällä poolitoimintaa ja solmimalla erityisiä kumppanuuksia huoltovarmuuden kannalta tärkeiden yritysten kanssa. Myös huoltovarmuuteen kohdistuvien uhkien ja riskien tarkempaan tunnistamiseen sekä ennakointiin on syytä panostaa jatkossa aiempaa tehokkaammin.

Janne Känkänen

Kirjoittaja on Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide