Hyväosaiset ovat aktiivisimpia kuntavaaleissa - Mielipide | HS.fi

Hyväosaiset ovat aktiivisimpia kuntavaaleissa

17.5. 2:00

Apu-lehden toimituspäällikkö Miikka Järvinen toteaa, että kuntavaaleissa suhteellisesti eniten valtaa käyttävät akateemisesti koulutetut, suurituloisempaan kymmenykseen kuuluvat syntyperäiset suomalaiset.

”Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten kielten puhujista käytti äänioikeuttaan edellisissä kuntavaaleissa 57,6 prosenttia, mutta venäjänkielisistä vain 19,7 ja vironkielisistä 11,1 prosenttia. Suomeen muuttaneista ahkerimpia äänestäjiä ovat somalin puhujat, 53 prosenttia, ja saksankieliset, 50 prosenttia.”

”Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista äänesti 80,9 prosenttia, mutta peruskoulutetuista vain 45,6 prosenttia. Vastaava asetelma löytyy tuloeroista.”

”THL:n selvityksen mukaan Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuutta lisää kokemus yhteenkuuluvuudesta sekä suomalaisten että lähtömaan kansalaisten kanssa. Perhesyistä muuttaneet äänestivät vuoden 2017 vaaleissa ahkerammin kuin työn vuoksi muuttaneet.”

”Kielitaidon karttuessa nousee myös äänestysaktiivisuus. Aloittelijan tasolla suomea tai ruotsia osaavista äänesti vain 25 prosenttia mutta vähintään keskitasoisesti osaavista 39 prosenttia.”

”Käsi sydämellä, Suomen puolueet: kuinka hyvin arvioitte onnistuneenne siinä, että jokainen tässä maassa voisi tuntea kuuluvansa porukkaan?”

Demokraatin väliaikainen päätoimittaja Rane Aunimo muistuttaa, että hallituksen kehysriihineuvottelujen yhteydessä puhuttiin Sauli Niinistön roolista ja presidentin ”parlamentaarista umpikujaa” koskevasta huolesta.

”Toisin sanoen siitä, jos hallitus olisi kaatunut ja maassa olisi pohdittu eduskunnan hajottamista ja uusien vaalien järjestämistä, joissa molemmissa presidentillä on perustuslaillinen roolinsa.”

”Mutta presidentillä on roolinsa myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ja tähän ulko- ja turvallisuuspolitiikan ontologiseen kysymykseen kytkeytyy myös EU:n elpymispaketti, halusimme sitä tai emme.”

”Niinistö ei kertonut olevansa huolissaan nimenomaan paketin kaatumisesta vaan viittasi huoleen ’parlamentaarisesta umpikujasta’. Suomeksi sanottuna paketin kaatuminen voisi uhata Euroopan talouden horjumisen kautta myös Euroopan ja Suomen turvallisuutta, ja tämä jos mikä liittyy myös Suomen presidentin jäljellä oleviin valtaoikeuksiin.”

”Miksi Niinistö ei sitten suoraan sano, jos hänen huolessaan oli kyse myös Suomen turvallisuudesta? Luultavasti siksi, että huolta olisi vielä helpompi tulkita puuttumisena sisäpolitiikkaan, eduskunnan toimintaan ja jopa puolueiden linjoihin.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide