Ruotsissa voi puhua ruotsia vähän miten sattuu - Mielipide | HS.fi

Ruotsissa voi puhua ruotsia vähän miten sattuu

Tukholman eri tavat puhua ruotsia madaltavat kynnystä kielen käyttämiseen.

25.5. 2:00 | Päivitetty 25.5. 6:41

Olin varautunut: Tukholmassa tulisi puhua täydellistä riikin­ruotsia tai muuten keskustelu­kumppani vaihtaisi saman tien englanniksi.

Mutta vielä mitä. Ei Tukholmassa tarvitse puhua täydellistä ruotsia, koska täällähän puhutaan tätä kieltä vähän miten sattuu. Ei välttämättä väärin, mutta todella kirjavalla tavalla.

Jälkikäteen havainto oli ilmiselvä. Tietysti Tukholmassa puhutaan ruotsia monella eri tavalla, koska kaupunki on kuhiseva kansain­välinen metropoli, jossa asuu paljon maahan­muuttajia.

Tukholmanruotsi, stockholmska, kuvaa ruotsin kielen murteita ja alueellisia versioita, joita Tukholmassa puhutaan. On maahan­muuttaja­lähiöiden murteet, muualta Ruotsista muuttaneiden murteet, vanhat kaupungin­osa­murteet ja kaikkien näiden iloinen sekamelska. Toki täällä voi puhua vaikka norjaa tai tanskaa ja tulla ymmärretyksi.

Kyllä sinne suomalainenkin sekaan mahtuu.

Ruotsin puhuminen Tukholmassa tuntuu vapauttavalta, koska täällä on niin monta tapaa puhua ruotsia. Kouluruotsissa tapoja oli liian usein vain yksi. Muut tavat oli ruksattu punakynällä yli.

Tietysti Ruotsissa vaaditaan hyvää kielitaitoa monissa tilanteissa, mutta kielen opiskelua ajatellen Tukholman kielellinen rikkaus madaltaa kynnystä kielen käyttämiseen.

SuomESSA ruotsin kieleen on kummallinen suhde. Sitä on pakko opiskella koulussa, mutta silti useampi kuin joka neljäs kertoo, ettei osaa koko kieltä. Se on omituista, koska ruotsia pitää opiskella koulussa vuosien ajan, mutta ymmärrettävää, koska eihän sitä kieltä välttämättä koskaan tarvitse. Turhaksi tuomittu unohtuu.

En minäkään kouluaikoina pitänyt ruotsin kieltä tärkeänä. Minä ja koulukaverini tähysimme Ruotsin yli, muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Ei naapuri ollut niin kovin kiinnostava.

Olin tietysti väärässä, sillä granne paljastuikin myöhemmin hyvin kiinnostavaksi, ja kaiken lisäksi naapurin pihalta olisi kulkenut paremmat polut muualle Eurooppaan ja kauemmaskin.

Siksi on harmi, että ruotsin kieli usein unohtuu. Vuonna 2019 Yle teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jonka mukaan vain 3 prosenttia katsoi ruotsin kielen taitonsa erinomaiseksi, 12 prosenttia hyväksi.

Yli puolet oli sitä mieltä, että ruotsin kieli on ollut heille jokseenkin tai täysin tarpeeton. Toisaalta lähes kaikki heistä, jotka kokivat osaavansa kieltä, kertoivat hyötyvänsä kielitaidostaan.

Ehkä me tarvitsisimme enemmän mahdollisuuksia puhua ruotsia vähän miten sattuu.

Kirjoittaja on HS:n kirjeenvaihtaja Tukholmassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide