Helteen terveyshaittojen ehkäisyllä voidaan saavuttaa suuria kansanterveydellisiä hyötyjä - Mielipide | HS.fi

Helteen terveyshaittojen ehkäisyllä voidaan saavuttaa suuria kansanterveydellisiä hyötyjä

Suomessa kuuman sään ja vakavien terveyshaittojen välinen yhteys on selvä.

11.6. 2:00

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (2.6.) nostettiin esille, että kylmästä säästä aiheutuu Suomessa huomattavasti enemmän terveyshaittoja kuin kuumasta säästä. Lisäksi todettiin, ettei ilmaston lämpeneminen lisää Suomessa kuolleisuutta, sillä vaikka kuumaan säähän liittyvä kuolleisuus lisääntyy, kylmäkuolleisuus samalla vähenee.

Pääkirjoituksessa esitetyt havainnot pitävät paikkansa. Niiden perusteella tehty johtopäätös, etteivät helteen vaikutukset ole Suomessa suuri ongelma, on kuitenkin kyseenalainen. Lisäksi ajatus siitä, että kylmähaittojen väheneminen kompensoisi kuumahaittoja, on terveydensuojelun näkökulmasta kestämätön ja eettisesti arveluttava.

Suomessa kuuman sään ja vakavien terveyshaittojen välinen yhteys on selvä. Kuolleisuusriski lisääntyy voimakkaasti, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää noin 20 astetta.

Helleaaltojen aikana vaikutukset voivat muodostua huomattavan suuriksi suhteellisen lyhyessä ajassa. Esimerkiksi kesällä 2018 muutamia viikkoja kestäneen helleaallon on arvioitu johtaneen lähes 400 ennenaikaiseen kuolemaan.

Kuuman sään terveyshaittoja ei voi siis pitää pienenä ongelmana. Ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen seurauksena vaikutukset myös todennäköisesti lisääntyvät voimakkaasti, jos muutoksiin ei varauduta riittävästi.

Helleaaltojen aikana ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden kuolleisuus lisääntyy sekä terveyden- ja sosiaalihuollon hoitolaitoksissa että kodeissa. Terveyshaittojen taustalla vaikuttaa väestön tottumattomuuden lisäksi voimakkaasti se, että kylmään ilmastoon suunnitellut rakennuksemme kuumentuvat helteellä herkästi.

Helteen vakavia haittavaikutuksia voidaan kuitenkin ehkäistä ohjeistamalla väestöä sekä erityisesti herkkiä väestöryhmiä ja heistä huolehtivia, varautumalla helleaaltoihin riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä torjumalla hoito- ja hoivalaitosten sekä asuntojen ylilämpenemistä rakentamisen ja kaavoituksen ohjauksella sekä jäähdytystä lisäämällä.

Myös kylmän sään terveyshaittoja tulee pyrkiä ehkäisemään esimerkiksi ohjeistamalla, kuinka kylmässä tulee pukeutua ja käyttäytyä ja miten sosiaali- ja terveydenhuolto voi toiminnallaan edistää terveysriskien torjuntaa.

Kylmyyden yhteys terveyshaittoihin on kuitenkin monimutkaisempi kuin kuumuuden, ja vaikuttavat tekijät ovat osin epäselviä. Haittojen ehkäisy on myös haastavaa, koska valtaosa vaikutuksista aiheutuu suhteellisen lievästä kylmästä säästä pitkän talven aikana, eikä haittojen torjuntaan liity Suomessa yhtä selviä yhteiskunnan infrastruktuuriin ja toimintaan liittyviä näkökulmia kuin helteen osalta.

Kylmyyden terveyshaittojen väheneminen on yksi harvoista ilmastonmuutoksen myönteisistä vaikutuksista. Tämä yhdistettynä riittävään hellevarautumiseen voi tulevaisuudessa johtaa merkittäviin kansanterveydellisiin hyötyihin.

Virpi Kollanus

tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Timo Lanki

professori, Itä-Suomen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide