Kontulalaiset haluavat pelastaa perhetalon - Mielipide | HS.fi

Kontulalaiset haluavat pelastaa perhetalon

Viisitoista vuotta Kontulassa toiminut pikkulapsiperheiden kohtaamispaikka Perhetalo Naapuri on joutunut Helsingin kaupungin lopetuslistalle. Alueen asukkaat keräävät nyt adressia ja pistävät toivonsa uusiin valtuutettuihin.

11.6. 2:00

Kontulassa kerätään nimiä Perhetalo Naapurin pelastamiseksi. Pelastusoperaatio saattaa kuitenkin olla myöhässä, sillä Naapuri on jo kadonnut kaupungin varhaiskasvatuksen sivuilta.

Perhetalot ovat Helsingin kaupungin tarjoamia avoimien ovien paikkoja, joihin vanhemmat voivat tulla vauva- tai taaperoikäisen jälkikasvunsa kanssa tapaamaan muita, osallistumaan ohjattuun toimintaan ja saamaan ammattilaisten tukea lapsiarjen pyörittämiseen. Kaikki toiminta on maksutonta, mikä mahdollistaa yhteisen tekemisen myös niille perheille, joilla ei ole varaa maksullisiin harrastuksiin.

Perhetalo Naapuri ehti toimia Kontulassa 15 vuotta. Joulun alla kaupunki ilmoitti, että tilat tarvitaan pikaisesti naapurustossa sijaitsevan Kontulan päiväkodin käyttöön. Alun perin väliaikaiseksi sanottu tilanne muuttui pian kuitenkin pysyväksi, ja perhetalon toiminta päätettiin hajauttaa leikkipuistoihin. Leikkipuisto voi näin kesähelteillä kuulostaa ihan kivalta osoitteelta, mutta syksyn sadekeleillä saati kevättalven pakkasissa vaipanvaihto, pilttien ruokkiminen tai yhteinen askarteluhetki ei suju taivasalla.

Naapurin tiloissa on toiminut myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kontulan yhdistys. Sen tilaisuuksissa on puhuttu perheväkivallasta, tarjottu tukea arjen huoliin ja perehdytetty vanhempia kodin ja koulun yhteistyökaluun Wilmaan. Palveluja on tarjottu paitsi suomeksi myös esimerkiksi englanniksi, arabiaksi ja somalin kielellä. Väestöltään Forssan kokoisen 15 000 asukkaan kaupunginosan asukkaista noin 40 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, joiden kotouttamisessa MLL:n palveluilla on ollut valtava merkitys.

Perhetalojen toiminnasta vastaa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Sen kukkaroa kaivetaan myös silloin, kun lapsen varttuessa oppimispolku ei ole ottanut sujuakseen, koulussa on tarvittu erityisopetusta ja nuori on perusopetuksen jälkeen vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Vahinkojen korjaaminen on usein tyyriimpää kuin perustan valaminen. Tällaisten asioiden arvottamisesta on kuitenkin helpompaa puhua kuin sitä tehdä. Onneksi Helsingistä on löytynyt 1 163 ehdokasta, jotka ovat valmiita ryhtymään sanoista tekoihin. Heistä me saamme sunnuntaina valita oman edustajamme.

Kirjoittaja on HS:n hallintopäällikkö.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide